Muistoja keväästä, valmistautumista syksyyn

Muistoja keväästä, valmistautumista syksyyn

Onni on osaavat ja nopeasti reagoivat paikallisyhdistykset. Näin mietin keväällä, kun korona jylläsi ja piti saada pikaisella aikataululla käyntiin vähävaraisille lapsiperheille suunnattu ruoka-aputoiminta. Yhdyn näkemykseen, jota on moneen kertaan eri foorumeilla toistettu: järjestökenttä vapaaehtoisineen osoitti keväällä uskomatonta ketteryyttä toimia, kun tilanne oli haastava ja julkiset toimijat sulkivat tai vähensivät palveluitaan ja tukeaan.

Näin syksyn kynnyksellä ketteryyttä tarvitaan jälleen. Samaan aikaan on todettava, että oman ikävän sivumakunsa syksyyn tuo valtiovarainministeriön budjettiesitys, jossa kaavaillaan massiivisia leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöille. Tämä on kuin märkä rätti vasten kasvoja, mutta tulemme tekemään kaikkemme vaikuttaaksemme asiaan.

Satoja vapaaehtoisia, tuhansia tukea saaneita

Jos syksyyn mahtuu haasteita, niin ei kevätkään erityisen helppo ollut. Käynnistimme tuolloin ruoka-avun jakamisen koronan takia vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille lapsiperheille.

Paikallisyhdistyksemme ovat olleet avainasemassa ruoka-avun jakamisessa. He ovat luoneet paikalliset yhteistyöverkostot tahoihin, joiden kautta vaikeassa asemassa olevat perheet tavoitetaan ja kontaktoineet paikalliset ruokakaupat, joiden kautta ruokalahjakorttien hankinta hoidetaan. Yhdistystemme avulla olemme pystyneet ulottamaan tuen valtakunnallisesti eri puolille Suomea. Tämä ei ole mikään pikku juttu, sillä puhutaan isosta määrästä ihmisiä – sadoista vapaaehtoistoimijoista, tuhansista jaetuista lahjakorteista ja tukea saaneista ihmisistä.

”Pienikin apu on tärkeä ja parhaimmillaan säilyttää tunteen ihmisarvosta.”

Keväällä ajateltiin, että tilanne lienee syksyn alkaessa helpottunut, on ehkä jopa ohi, eikä apuamme enää tarvita. Nyt on valjennut, että tilanne on edelleen päällä, eikä ole tietoa, kuinka kauan tätä poikkeuksellista arkea tulee kestämään. Vaikka koulut ovat taas auki, kamppailee moni perhe edelleen taloudellisten vaikeuksien kanssa. Valitettavasti monen kohdalla näköpiirissä ei ole helpotusta vaan tulevaisuus näyttäytyy haastavana, pelottavana ja toivottomanakin. Eräs paikallisyhdistysaktiivimme kuvaili pienenkin avun olevan tärkeä ja parhaimmillaan säilyttävän tunteen ihmisarvosta. Pidän tätä ajatusta tärkeänä ja valoisamman tulevaisuuden kannalta keskeisenä.

Akuutilla avulla pitkäaikaisiakin vaikutuksia

Yhdistystemme kautta saamme paljon viestejä perheiltä, joissa korostuvat lomautusten, työttömyyden ja sairauksien aiheuttamat negatiiviset vaikutukset perheiden talouteen. Kun talous aiheuttaa ongelmia, heijastuu se monesti myös henkiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja perheen ilmapiiriin.

”Kun taloudellinen huoli vähenee, voi se vaikuttaa positiivisesti vanhempien voimavaroihin.”

Mielestäni onkin tärkeää ymmärtää, että vaikka puhumme ruoka-avusta perheitä akuutin hädän yli auttavana tukimuotona, on avulla paljon pidempiaikaisempiakin vaikutuksia perheiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kun taloudellinen huoli ruoka-avun myötä vähenee, voi se vaikuttaa positiivisesti vanhempien voimavaroihin ja perheenjäsenten hyvinvointiin.

Sen lisäksi, että perheissä kamppaillaan talousvaikeuksien kanssa, saattaa tilannetta vaikeuttaa toiselta suunnalta normaalien tukitoimien väheneminen tai lakkaaminen. Kuten eräältä yhdistyspaikkakunnaltamme raportoitiin, on perheiden vaikeuksia lisännyt esimerkiksi se, että paikallista ruoka-aputoimintaa on pystytty toteuttamaan korona-aikana vain murto-osa normaalista. Tällaisessa tilanteessa paikkaava tuki on monelle normaalioloissakin ruoka-apuun tukeutuvalle henkireikä.

Vapaaehtoistyö merkittävässä roolissa poikkeusaikana

Koska ruoka-avulle on edelleen suuri tarve, jatkamme avun jakamista vaikeuksissa oleville perheille. Toiminnan organisoinnin ytimessä ovat paikallisyhdistyksemme, jotka ovat käynnistäneet toiminnan kesän jälkeen rivakasti. Vaikka ollaan jo syksyssä, palaan ajatuksissani kevääseen ja totean jälleen: onni on osaavat ja nopeasti reagoivat paikallisyhdistykset.

Toivon, että onni on myötä myös vapaaehtoistemme jaksamisen kanssa, sillä auttamistyössä piilee uupumisen vaara ja korona-aikana vauhti on ollut kova ja töitä on tehty paljon. Nyt jos koskaan vapaaehtoisia pitää pystyä tukemaan kaikin tavoin, sillä heillä on merkittävä rooli korona-ajan toiminnoissa.

Toivon myös, että päättäjät ymmärtävät järjestöjen tekemän työn tärkeyden eivätkä lähde tekemään lyhytnäköisiä leikkauksia. Pahimmillaan tällaisilla leikkauksilla heikennetään tuhansien ihmisten hyvinvointia – siihen meillä ei ole varaa.


Aino Sarkia
Asiantuntija, Eväitä Elämälle -ohjelma ja lapsiperheköyhyys
Pelastakaa Lapset