”Meillä ei ole poispääsyä. En pääse kouluun, vanhempani kuolevat ja ehkä minäkin kuolen. En tiedä, miten pärjään ilman koulua. Ei ole toivoa eikä tulevaisuutta.”
Koronaviruspandemian vaikutuksista Afrikassa on edelleen saatavilla huolestuttavan vähän tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että monet lapset keskisellä Sahelin alueella – Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä – ovat kärsineet pandemiatilanteesta. Edellä olevat sanat lausui Burkina Fason keskisessä osassa asuva 14-vuotias tyttö, jonka tapasin heinäkuussa 2020. Tytön kasvoilta paistoi lähes täydellinen epätoivo, kun hän puhui koulujen sulkemisesta. Hän nyyhkytti ja kysyi yhä uudelleen: ”Miksi, miksi, miksi?”
Kyyneleet virtasivat pitkin tytön kasvoja, kun hän kertoi tilanteestaan: ”Kaikki koulut ovat kiinni, emmekä voi mennä tekemään mitään hauskaa. Meidät on suljettu koteihimme. Voimme unohtaa leikkimisen ja ystävät, enkä näe enää opettajiani. Tunnen itseni niin yksinäiseksi.”
Tuhannet tämän tytön kaltaiset lapset kärsivät jo entuudestaan Sahelin epävakaasta turvallisuustilanteesta, jota leimaavat hyökkäykset kouluihin ja muut vakavat lapsiin kohdistuvat loukkaukset. Jo ennen pandemiaa yli 3 000 koulua oli jouduttu sulkemaan yli 8 miljoonan lapsen elämään vaikuttaneiden väkivaltaisuuksien vuoksi. Vuosien 2015 ja 2019 välillä raportoitiin yli 430 koulutukseen kohdistunutta hyökkäystä. Nyt 13 miljoonaa lasta on poissa koulusta heikentyneen turvallisuustilanteen ja koronaviruksen vuoksi. Kouluopetuksen menetys ei ole ainoastaan ankara isku lasten oppimiselle, vaan vaikuttaa vakavasti myös heidän mielenterveyteensä, hyvinvointiinsa ja turvallisuuteensa.
”Olen kuullut liian monia kertomuksia lasten kokemasta väkivallasta.”
Tutkimukset osoittavat, että koulunkäynnin keskeytymisellä on lapsille huomattavat psykososiaaliset seuraukset. Olen tavannut monia lapsia, jotka ovat kertoneet tuntevansa itsensä vangeiksi joutuessaan pysyttelemään kotona. Sahelin alueen valtiot ovat pyrkineet helpottamaan pandemiasta johtuvaa tilannetta etäopetuksen hankkeilla (esimerkiksi lähettämällä oppitunteja radiossa). Monet lapset jäävät kuitenkin jälkeen opetuksesta, koska radio ei kuulu heidän koteihinsa tai heillä ei ole tarvittavia verkkoyhteyksiä tai laitteita. Osa lapsista on joutunut tekemään töitä tukeakseen perheitään pandemian talousvaikutusten kurimuksessa. Koulunkäynnin keskeydyttyä lapset ovat myös paljon alttiimpia väkivallalle, huonolle kohtelulle ja riistolle. Lapsiavioliitot ja pakolla värvääminen aseellisiin ryhmittymiin ovat kasvava uhka. Olen kuullut liian monia kertomuksia lasten kokemasta väkivallasta.
Lasten mielenterveyttä ja oppimista tukeva työ nykyisessä kriisitilanteessa
Näiden syiden takia koulutus, suojelu ja psykososiaalinen tuki täytyy asettaa tärkeään asemaan tässä kriisitilanteessa. Me teemme juuri sitä Euroopan unionin tuella. EU:n Sahelin alueen ohjelmakumppanuuden pilottiprojektissa koulutus ja siihen yhdistetty mielenterveyden tukemistyö nähdään yhtä lailla elintärkeänä auttamistoimintana kuin ruoka- ja majoitusapu. Lasten sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä oppimisen tukeminen nykyisessä kriisissä luo heille parempaa pohjaa työelämään, terveyteen ja toimeentuloon. Lisäksi se auttaa lapsia toipumaan ja vahvistaa heidän selviytymiskykyään.
Koronavirusepidemian ja lisääntyvän väkivallan vuoksi tämä projekti on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen. Asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden sekä paenneita vastaanottaneiden yhteisöjen lapsille tarjotaan turvallista, kaikkien tarpeisiin vastaavaa opetusta ja erikoistuneita mielenterveyspalveluita. Erityisissä opetuskeskuksissa annetaan tuki- ja lisäopetusta oppimisvajeen paikkaamiseen ja lapsille jaetaan tarvittavia oppimateriaaleja ja –välineitä. Lisäksi opettajia, huoltajia ja muita asianosaisia yhteisön jäseniä koulutetaan psykososiaalisesta ensiavusta ja lasten hyvinvoinnin turvaamisesta. Tarkoitus on, että he osaavat tunnistaa ammattilaisten mielenterveysapua tai erityistä suojelua tarvitsevat lapset. Projekti auttaa myös vahvistamaan kansallisia rakenteita ja järjestelmiä sen varmistamiseksi, että koulutus, lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut sisällytetään olennaisina osina hätäapuun.
”Koronavirusepidemian ja lisääntyvän väkivallan vuoksi tämä projekti on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen. ”
Tämänkaltaiset hankkeet ovat ehdottoman tärkeitä tapaamalleni 14-vuotiaalle tytölle Burkina Fasossa ja tuhansille muille lapsille. Toiminnan piirissä on 100 000 lasta sekä 45 000 huoltajaa, opettajaa ja muuta yhteisön jäsentä eri puolilla aluetta. Heidän tukemisensa tällä tavoin on keskeistä lasten oikeuksien ja tulevaisuuden turvaamiseksi tässä vakavassa kriisissä.
Humanitaarisen avun vaikuttamistyön päällikkö Länsi- ja Keski-Afrikan alueella
Pelastakaa Lapset