Olen ollut kolme vuotta töissä Pelastakaa Lapsissa ja koko sen ajan olen kirjoittanut, lukenut ja puhunut eri yleisöille Syyrian sodan kauheuksista. Järjestömme tukemia paikallisia avustustyöntekijöitä, jotka pyörittivät Aleppossa kouluja ja lastensuojelupalveluja, on tapettu pommituksissa. Lapsia on kuollut kouluihin, sairaaloihin, kadulle, nälkään.
Tuntuu lähes uskomattomalta, miten Syyria juuri nyt liikuttaa Suomea. On hienoa, että avustusjärjestöjen ponnisteluille tulee niin paljon tukea. Jokainen Syyriaan lahjoitettu euro on tärkeä avun saamiseksi lapsille.
Moni tuntuu myös miettivän, mitä muuta voisi tehdä lahjoituksen lisäksi. Huomenna järjestetään kynttilämielenosoitus Syyrian sodan uhreille. Keskiviikkona järjestömme on mukana suunnittelemassa yhteistä toimintaa Syyrian auttamiseksi; paikalle on tulossa 200 ihmistä.
Rauhan saaminen Syyriaan Suomesta käsin tuntuu lähes mahdottomalta, mutta silti yritämme. Kansainvälisellä mielipiteellä on merkitystä. Jopa pienen Suomen mielipiteellä ja aktiivisuudella on merkitystä. Sen vuoksi Näitä vaadimme Suomelta ja maailmalta:
1. Tulitauko: Avain on YK:n turvaneuvosto ja konfliktissa mukana oleva Venäjä. Suomi ja EU eivät vielä ole tehneet kaikkea puskeakseen tulitaukoa, jolloin apu Aleppoon ja muualle Syyriaan saadaan turvallisesti perille.
2. Koulujen ja sairaaloiden pommitukset loputtava: koulujen, sairaaloiden ja siviilien pommitukset on selvitettävä neutraalin ja kansainvälisen ryhmän toimesta, syylliset vastuuseen. Suomi on allekirjoittanut kouluja aseellisissa konflikteissa suojelevan laajan aloitteen, jota Pelastakaa Lapset monien muiden tahojen kanssa on vienyt vuosia eteenpäin. Sodan sääntöjen ja siviilien suojelun on muututtava todeksi ja tässä on vielä tehtävää, Suomen aloitteellisuudelle esimerkiksi http://www.protectingeducation.org/restricting-military-use-and-occupation
3. Rauha: Mutkikkaan sisällissodan, johon ovat sotkeutuneet Venäjä ja muita maita, ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälistä painetta, vaikka se ei yksin riitä. Mutta ilman sitä tappaminen vain jatkuu.
4. Pakolaiset: YK on vedonnut, että kymmenen prosenttia syyrialaisista pakolaisista on saatava pois alueelta, sillä he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa; esimerkiksi vanhempansa sodassa menettäneet lapset, pahasti vammautuneet jne. Suomi voi lievittää syyrialaisten lasten tuskaa kantamalla vastuuta ja vastaamalla YK:n hätähuutoon. Tällä hetkellä Suomi ottaa kiintiöpakolaisia vain EU:n yhteisessä kiintiössä ja EU-Turkki -sopimuksen kautta eikä Suomi ole nostanut omaa pakolaiskiintiötään. Esimerkiksi Ruotsi on nostanut omaa kiintiötään 1900 pakolaisesta 5000 pakolaiseen.
Tietenkin voi kysyä, miksi samaan aikaan ottaisimme vastaan syyrialaisia, kun Suomi on parhaillaan karkottamassa jopa 20 000 irakilaista ja afganistanilaista pois Suomesta – etenkin kun Mosulissa alkaa tällä tai ensi viikolla hyökkäys tämän Irakin toiseksi suurimman kaupungin vapauttamiseksi Isiksen hallinnasta. Mosulissa on 600 000 lasta. Aleppon tuho ei saa toistua. Suomen pitäisi vastata YK:n vetoomukseen ja ottaa suoraan kiintiöpakolaisia – haavoittuvimmat pois Syyriasta tai muista sodan jaloista.
5. Aseet: Suomi ei ole edelleenkään kieltänyt aseiden myymistä Jemenin sodan osapuolille. Jemenin konfliktin verisyys on jäänyt uutisvirrassa muiden sotien varjoon. Puolitoista vuotta kestäneessä sodassa on kuollut ja haavoittunut siviilejä ennätysmäärin: 2885 lasta, 232 iskua kouluun tai sairaalaan ja vähintään 1192 lasta on rekrytoitu todistettavasti lapsisotilaaksi. Viime viikonloppuna hautajaisiin tehdyssä iskussa kuoli ainakin 140 ihmistä, mukana kymmeniä lapsia.
Suomi on myöntänyt asevientilupia kalustolle, jota on toimitettu sotaan liittyneelle Saudi-Arabian johtaman liittouman maille. Suomi ei ole – Pelastakaa Lasten ja muiden järjestöjen vetoomuksista huolimatta – päättänyt yksiselitteisestä asemyyntikiellosta, vaikka esimerkiksi EU:n parlamentti kehotti keväällä jäsenmaita lopettamaan aseiden myynti Jemenin sodan kaikille osapuolille.
Näiden eteen teen päivittäin töitä. Apunani ovat tietenkin kollegat yli 120 maassa, joten koskaan ei tunnu, että Suomi toimisi omassa tyhjiössään. Teemme kaikkemme miettiessämme, miten parhaiten saamme eteenpäin tavoitteemme: kaikkien lasten oikeuksia ja suojelua konflikteissa. Yksin emme saa muutosta aikaan, mutta yhteistyössä ja suomalaisten tuella voimme tehdä pieniä ja toivottavasti suuriakin muutoksia.
Sanna Vesikansa, vaikuttamistyön asiantuntija, kansainväliset ohjelmat
Pelastakaa Lapset ry