Nykyään syntyvillä lapsilla on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin kasvaa terveinä ja turvassa, käydä koulua ja kehittyä vastuullisiksi kansalaisiksi. Kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan kestäviä tuloksia. Vain sukupolvi sitten oli kaksi kertaa todennäköisempää, että lapsi kuoli ennen viidettä ikävuotta, 70 prosenttia todennäköisempää, että hän oli työssä, ja 20 prosenttia todennäköisempää, että hänet tapettiin.
Maha on syyrialainen pakolaistyttö, joka asuu nyt Jordaniassa. Hänet pakotettiin naimisiin 12-vuotiaana. Hän on nyt raskaana. ”En halunnut naimisiin”, hän sanoo. ”Olen liian nuori äidiksi. Olisin halunnut jatkaa opintojani ja käydä koulun loppuun.”
Kuitenkin nykyään joka neljännellä lapsella ei ole mahdollisuutta elää lapsuutta, jonka tulisi olla turvallista kasvamisen, oppimisen ja leikkimisen aikaa. Lapsuuden epääminen tai ennenaikainen loppuminen keskittyy yhä selvemmin maailman konfliktialueille. Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat yksi syy, mikä lopettaa lapsuuden ennenaikaisesti miljoonilta lapsilta. Yksin Syyriassa konfliktin ja väkivallan keskellä elää 4 miljoonaa syyrialaista lasta, joista 2,5 miljoonaa lasta on maan sisällä pakolaisena. He ovat joutuneet jättämään kotinsa. On keskeistä löytää keinoja lasten terveyttä, koulutusta ja turvallisuutta koskevien oikeuksien toteuttamiseksi konfliktialueilla, jotta voidaan varmistaa, että jokainen lapsi saa ansaitsemansa lapsuuden.
“Ennen sotaa, elämä perheessäni oli kaunista ja helppoa. Me saimme kaiken haluamamme.” Karim, 14, Idlib
Miten voimme taata kaikille lapsille turvallisen lapsuuden?
Syksyllä 2019 YK:n jäsenvaltiot arvioivat, millaista edistystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on saatu aikaan. Me vetoamme päättäjiin, jotta nämä antaisivat kolme tärkeää takuuta lasten asettamisesta etusijalle suunnitelmissaan:
Lapsiin kohdistuvia investointeja lisätään, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja varmistaa, että kaikille lapsille taataan laadukkaat peruspalvelut: koulutus, terveys, suojelu. Hallitusten täytyy varmistaa, että nämä palvelut saavuttavat myös kaikista heikoimmassa asemassa elävät lapset. Siksi myös Suomen tulee lisätä kehitys- ja humanitaarista apua Afrikan hauraille valtioille.
Ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikkia lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa syrjivien käytäntöjen, normien ja käytösmallien lakkauttamista, oli kyse sitten tyttöjen terveyspalvelujen saamisen estämisestä tai lapsen koulunkäynnin kieltämisestä etnisen taustan, pakolaisstatuksen tai sukupuolen perusteella.
Kaikki lapset huomioidaan ja otetaan palvelujen piiriin riippumatta siitä, keitä he ovat tai mistä he ovat kotoisin. Hallitusten täytyy varmistaa, että kaikki lapset, ja erityisesti syrjäytyneet lapset, on sisällytetty mukaan tietoihin, joita käytetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen mittaamisessa. Aineisto tulisi kerätä ja eritellä iän, taloudellisen tilanteen, sukupuolen, rodun, etnisen ja maantieteellisen taustan tai mahdollisen pakolaisaseman perusteella ja raportoida julkisesti käytettävässä muodossa.
“Jos investoimme tulevaan sukupolveen eli syyrialaisiin lapsiin, voimme jälleen rakentaa maamme entiseen loistoon. Toivon, että kansainvälinen yhteisö auttaa meitä rakentamaan paremman huomisen syyrialaisille.” Sami, 13, Aleppo
Tutustu Global Childhood – Maailmanlaajuinen lapsuus 2019 -raporttiin »
Anne Haaranen
Kansainvälisten ohjelmien johtaja
Pelastakaa Lapset
