Kuka tai ketkä kärsivät koronasta eniten? Keitä ovat ne perheet, joilla on nyt erityisen vaikeaa? Nämä kysymykset ovat monen huulilla näinä päivinä. Vastausta ei ole helppo antaa, sillä kuka pystyy mittaamaan, kenen hätä on suurin? Ja toisaalta: minkälainen hätä on kaikkein vakavinta hätää? Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista asettaa ihmisten vaikeuksia järjestykseen, sillä jokainen elämässä koettu vaikeus on sen kokijalle merkittävä.
Ehkä yleisellä tasolla voitaneen kuitenkin sanoa koronan vaikeuttavan erityisesti niiden ihmisten elämää, jotka jo ennen koronapandemiaa olivat haavoittuvassa asemassa. Lapsiperheiden kohdalla yksi haavoittava tekijä on vähävaraisuus. Jokainen varmasti voi ymmärtää, että perhe, jossa rahat eivät riitä normaalioloissa, kärsii todellista hätää tässä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa.
”Tiedämme, että tilanne monessa perheessä on nyt erittäin vaikea ja avulle on huutava tarve.”
Pelastakaa Lapset vastaa perheiden hätään muun muassa jakamalla lahjakortteja ruokakauppaan. Lahjakortit jaetaan Pelastakaa Lasten vapaaehtoisten paikallisyhdistysten kautta, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten diakoniatyön ja sosiaalitoimen kanssa. Ymmärrämme, että apumme ei tavoita kaikkia tarvitsevia, mutta koemme, että tehtävänämme on auttaa niin montaa perhettä kuin pystymme. Tiedämme, että tilanne monessa perheessä on nyt erittäin vaikea ja avulle on huutava tarve.
Tällä hetkellä lahjakortteja jaetaan vajaan 50 yhdistyksen voimin eri puolilla Suomea. Tukea tarvitsevissa on monenlaisia perheitä, mutta jonkinlainen kuva meille on muodostunut näiden ensimmäisten koronaviikkojen aikana siitä, minkälaiset perheet ovat nyt erityisen haastavassa tilanteessa. Näitä ovat yksinhuoltajataloudet ja monilapsiset perheet sekä perheet, joissa vanhemmalla on sairautta.
Taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevien perheiden avun tarve on tällä hetkellä hyvin konkreettista luonteeltaan. Rahat eivät riitä ruokaan ja tähän tarvitaan apua. Jos perheessä on esimerkiksi kolme teini-ikäistä poikaa, on ymmärrettävää, että ruokakulut ovat kasvaneet valtavasti nyt kun lapset eivät syö koulussa. Kun kyseessä on vielä pienipalkkainen yksinhuoltajatalous, ei ole ihme, jos rahat eivät tahdo riittää.
”Jatkuva huoli rahasta stressaa, aiheuttaa näköalattomuutta ja pahimmillaan heikentää mielenterveyttä.”
Taloudellisissa ongelmissa ei ole kyse pelkästä rahasta vaan usein ongelmiin liittyy liuta muita haasteita, jotka voivat horjuttaa arjen hallintaa ja perheenjäsenten hyvinvointia. Jatkuva huoli rahasta stressaa, aiheuttaa näköalattomuutta ja pahimmillaan heikentää mielenterveyttä. Vaikutukset voivat ulottua vanhemmuuteen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Onkin ensisijaisen tärkeää, että pystymme tukemaan niukkuudessa eläviä perheitä ja näin ehkäisemään muita mahdollisia vaikutuksia, joita köyhyys tuo mukanaan. Tämä on tärkeää niiden perheiden kohdalla, joissa jo nyt koetaan köyhyyttä, mutta myös niiden, joiden elämään ja talouteen korona tulee mahdollisesti vaikuttamaan tulevina viikkoina ja kuukausina.
Palaan vielä alussa esittämiini kysymyksiin. Oman työni kautta voisin vastata niin, että ainakin köyhyyttä kokeviin lapsiperheisiin korona on iskenyt erittäin ankarasti heti alkumetreistä lähtien. Uskon, ja samalla pelkään, että kun kriisi jatkuu ja lomautukset ja työttömyys lisääntyvät, tulevat taloudelliset vaikeudet koskettamaan paljon laajemminkin lapsiperheitä. Jo ennen koronaa meillä oli 112 000 vähävaraisissa perheissä elävää lasta. Tämä luku ei saa kasvaa. Tähän tulee päätöksentekijöiden kiinnittää nyt erityistä huomiota.
Tue vähävaraisten perheiden lapsia
Aino Sarkia
Asiantuntija, Eväitä Elämälle -ohjelma ja lapsiperheköyhyys
Pelastakaa Lapset