Globaalin ilmastoliikkeen aloitti ruotsalainen tyttö, joka uhmasi koulunsa sääntöjä ja käytti samalla hänelle kansalaisena kuuluvaa oikeuttaan ilmaista mielipiteensä päättäjille.
Greta Thunberg puhui tällä viikolla YK:ssa siitä, että on etuoikeutettu.
Hän elää demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa aikuisille saa puhua ja päättäjille ilmaista mielipiteitään. Hän elää maassa, jossa ilmastonmuutos ei ole vielä aiheuttanut niin laajoja tuhoja, että ne uhkaisivat vakavasti ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja toimeentuloa.
Hänellä on perhe, koti ja mahdollisuus hyvinvointivaltion palveluihin. Hänen maansa ei ole sodassa, eikä kärsi vakavasta kuivuudesta tai ilmastokatastrofeista. Hänellä ei ole nälkä.
”Minä olen yksi onnekkaista”, Greta sanoi.
”Lasten oikeus vaikuttaa päätöksentekoon on kaikkialla maailmassa edelleen liian heikoissa kantimissa.”
Gretasta on tullut maailmalla monen lapsen ja nuoren esikuva. Useat näistä lapsista elävät köyhissä ja hallinnoltaan hauraissa, epädemokraattisissa ja epätasa-arvoisissa valtioissa, joissa ilmastonmuutos vaikeuttaa jo vakavasti lasten mahdollisuuksia selvitä hengissä, kasvaa ja kehittyä.
Monissa näistä maista lapsilla on lisäksi olemattomat mahdollisuudet ilmaista näkemyksiään ja toimia yhteisöjensä kehittäjinä. Siksi valokuva afganistanilaisista nuorista naisista osallistumassa aseellisessa vartiossa ilmastolakkoon oli pysähdyttävä ja antoi uudenlaista toivoa.
Lasten oikeus vaikuttaa päätöksentekoon on kaikkialla maailmassa edelleen liian heikoissa kantimissa. Kehittyneemmissä demokratioissa lapsia kutsutaan mukaan erilaisiin aikuisten järjestämiin kuulemisiin ja tilaisuuksiin, joiden jälkeen aikuiset useimmiten jatkavat omia tärkeitä tehtäviään kuten ennenkin.
Suomessakin lapset ovat kertoneet, kuinka he ovat pettyneitä, etteivät aidosti voi olla mukana vaikuttamassa heille parhaisiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Meillä on edelleen vähättelevä asenne ja heikko luottamus lasten kykyihin tarjota ratkaisuja, olla osa muutosta parempaan.
Samanaikaisesti monissa maissa totutellaan vielä siihen ajatukseen, että lapset voisivat ylipäätään puhua yhdenvertaisina aikuisten kanssa.
Sambiassa lapset ja nuoret ovat halunneet kansainvälisen järjestön tukemana vaikuttaa maan verotuskäytäntöihin, mutta esitteiden jakaminen julkisilla paikoilla kiellettiin, mielenosoituksiin ei saanut lupaa ja kun lapset lähtivät kadulle, heidät pidätettiin. Lapset ajettiin rakenteellisella väkivallalla nurkkaan, pois aikuisten tieltä, näkymättömiksi, äänettömiksi, voimattomiksi.
Gretaan on kohdistunut kohtuuton määrä aliarvioivaa ja loukkaavaa vihapuhetta ja ”trollausta” sosiaalisessa mediassa. Ilmastolakkoihin ja -mielenosoituksiin epävakaissa valtioissa osallistuvat lapset ja nuoret ottavat myös suuria riskejä.
Lapset tarvitsevat nyt kaiken tukemme heille – ja meille kaikille – tärkeässä asiassa, mutta yhtä lailla suojelua ihmisoikeuspuolustajina.
Tiina-Maria Levamo
Asiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Pelastakaa Lapset