Edelläkävijät yritysvastuun asialla
Kansainvälisen konsulttiyhtiö Deloitten kysely kertoo yhteiskunnallisen vaikuttavuuden nousseen suuryritysten tärkeimmäksi onnistumisen mittariksi. S-ryhmä julkaisee italialaisten tomaattiensa tuotantoketjun ongelmista raportin, jollaiset ovat yleensä olleet kansalaisjärjestöjen tekemiä skandaalinkäryisiä paljastuksia. Samaan aikaan kymmenet yritykset ovat lähteneet mukaan Ykkösketjuun-kampanjaan ajamaan Suomeen yritysvastuulakia. Mitä yritysvastuun kentässä tapahtuu?
Yritysvastuulait tulevat
Yritysvastuuta ajateltiin pitkään vain yritysten vapaaehtoisena itsesääntelynä. Tämä on kuitenkin nopeasti muuttumassa ja yritysvastuuseen liittyvää lainsäädäntöä on käytössä tai vireillä ympäri maailmaa. Pelkkä itsesääntely ei edistänytkään ihmisoikeuksien kunnioittamista riittävällä tavalla.
Esimerkiksi Pelastakaa Lasten perustama The Center for Child Rights and Corporate Social Responsibility (CCR CSR) haastatteli Aasiassa auditoijia, jotka tarkastivat muun muassa tekstiili- ja vaateteollisuuden tuotantolaitoksia. Yli puolet auditoijista oli viimeisen kahden vuoden aikana kohdannut lapsityövoiman käyttöä tehtaissa. ILO:n viimeisimmät tiedot kertovat, että edelleen 73 miljoonaa lasta maailmassa tekee rankkaa ja vaarallista lapsityötä.
Toki osa yrityksistä edelleen etsii kilpailuetua esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta tai lapsityövoiman käytöstä. Toisaalta monet yritykset tekevät jo nykyisin paljon, jotta toimitus- ja tuotantoketjuissa toimittaisiin vastuullisesti. On vastuullisten yritysten etu, että sääntelyn avulla vaatimusta esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tuotantoketjuissa laajennetaan.
Yritysvastuulain tavoite on varmistaa sen, että ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin – myös niihin, joiden asiakkaat tai sijoittajat eivät ole kiinnostuneita ihmisoikeuksista.
Itsesääntely ei katoa
Yritysvastuu itsesääntelynä ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään. Pikemminkin aiemman vastakkainasettelun sijaan lainsäädäntö ja itsesääntely etenevät nyt yhdessä. Jo tälläkin hetkellä yritykset palkkaavat ihmisoikeusvaikutusten arviointeihin erikoistuneita asiantuntijoita ja pistävät omia prosessejaan kuntoon, vaikka lainsäädäntö on vasta keskustelun tasolla. Syksyllä Geneven UN Forum on Business and Human Rights keräsi ennätysmäärän osallistujia.
Yhä useampi yritys näkee vastuullisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkityksen myös taloudellisen menestyksen tekijänä. Yhä useammat kuluttajat ovat valmiita myös maksamaan vastuullisuudesta. Samalla vastuullisuus ja merkityksellisyys auttavat myös rekrytoinneissa.
Unicef, Global Compact ja Pelastakaa Lapset ovat laatineet yhdessä lapset liiketoiminnassa -periaatteet (Children’s Rights and Business Principles), joiden tavoitteena on tukea yrityksiä huomioimaan lapsen oikeudet omassa toiminnassaan. Sen kymmenen periaatetta auttavat yrityksiä tunnistamaan toimintansa vaikutukset lapsiin. Vaikutukset ovat moninaiset ja lapsityö on vain yksi niistä. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa markkinoinnissa lapsille tarjotut roolimallit.
Niin suurilla kuin pienilläkin yrityksillä on kaikki mahdollisuudet toimia kestävän kehityksen moottoreina – ja edelläkävijöiden joukkoon mahtuu vielä hyvin mukaan.
Tutustu Ykkösketjuun-kampanjaan täällä »
Tapio Laakso
Vaikuttamistyön asiantuntija
Pelastakaa Lapset ry