”Jokaisella lapsella on oikeus omaan perheeseen, ja siinä me haluamme auttaa.”
Lähes kaikki Bulgariassa kansainväliseen adoptioon tulevat lapset ovat taustaltaan romaneja. Romanien syrjintä Euroopassa valitettavasti jatkuu edelleen, mikä heikentää romaniperheiden toimeentuloa, asumista, koulutusta, terveyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Romanilapsilla on muita lapsia heikommat mahdollisuudet saada kunnon koulutus ja ammatti. Vallitsevan rasismin vuoksi huostaan otettuja romanilapsia ei voida sijoittaa bulgarialaisiin perheisiin, vaan kansainvälinen adoptio on lähes aina ainoa ratkaisu, jos lapselle halutaan taata pysyvä koti.
Moni toivoo adoption kautta pientä lasta, mutta myös yli 4-vuotiaat lapset tarvitsevat usein kansainvälisen adoption kautta pysyvää kotia, turvaa ja vanhempien rakkautta. Vanhemman lapsen adoptio on kuitenkin yleensä haasteellisempaa, sillä taustalla voi olla jo useita sijoituksia, traumaattisia lapsuuden kokemuksia ja muistoja. Periaatteena on aina pidettävä uuden kodin löytymistä lapselle hänen omasta syntymämaastaan, mutta tässä ei aina onnistuta pyrkimyksistä huolimatta ja täten mahdollisuus päästä adoptioperheeseen on erityisen tärkeää isompien lasten kohdalla. Bulgariassa adoptoitavissa on myös sisaruksia, ja sisaruksista vanhempi on usein lähellä kouluikää tai jo koululainen.
”Adoptiohakemusten määrä on jyrkässä laskussa. — Bulgarian yhteistyökumppanimme Anido uskoo odotusaikojen viimein lyhenevän.”
Kansainväliseen adoptioon vapautuu globaalisti yhä vähemmän lapsia, sillä elintason nousun myötä monessa luovuttajamaassa kotimaisten adoptioiden määrä on kasvanut ja lastensuojelun rakenteet on saatu kuntoon. Lastensuojelun näkökulmasta suotuisa kehitys ei kuitenkaan aina vähennä tarvetta adoptioille, päinvastoin. Kotimaisen adoption ulkopuolelle jäävillä lapsilla on suuri riski jäädä vaille heidän tarvitsemaa sensitiivistä hoivaa ja turvaa, sillä he joutuvat usein elämään koko lapsuutensa ja nuoruutensa laitosolosuhteissa isossa lapsiryhmässä.
Bulgarian oikeusministeriön ylläpitämässä lapsirekisterissä lasten määrä on lisääntynyt, sillä EU:n rahoituksen loputtua sijaisperheille kiinnostus sijaisperhetoimintaan on laskenut huomattavasti. Vastaavasti perhekodeissa on entistä enemmän lapsia ja lasten tiedot saadaan nykyään siirrettyä nopeammin oikeusministeriön lapsirekisteriin. Adoptiohakemusten määrä on jyrkässä laskussa, huippuvuosien noin tuhannesta hakemuksesta kokonaismäärä on pudonnut nykyiseen noin 400 hakemukseen. Bulgariasta adoptoidaan ulkomaille vuosittain noin 300 lasta, joten Bulgarian yhteistyökumppanimme Anido uskoo odotusaikojen viimein lyhenevän. Bulgaria on kansainvälisen adoptiosopimuksen jäsenmaa ja noudattaa asianmukaisia menettelyjä adoptioissaan.
”Kansainvälisen adoption kautta lapsi saa mahdollisuuden onnelliseen tulevaisuuteen.”
Suomessa adoptioluvan saaneet hakijat täyttävät pääsääntöisesti myös Bulgarian viranomaisten adoptiohakijoille asettamat kriteerit. Bulgariassa ei ole erityisiä rajoituksia koskien hakijoiden ikää, avioliiton kestoa tai perheessä jo olevien lasten määrää. Avioparit sekä yksinhakijat voivat hakea Bulgarian adoptio-ohjelmaamme. Kansainvälisen adoption kautta lapsi saa mahdollisuuden onnelliseen tulevaisuuteen.
Työskentelemme täällä adoptiopalvelussa sen vuoksi, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille tulisi mahdolliseksi päästä pysyvään kotiin ja saada rakastavat vanhemmat. Jokaisella lapsella on oikeus omaan perheeseen, ja siinä me haluamme auttaa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos tämä voisi tuntua teidän vaihtoehdolta!
Marjo Mäenpää
Kansainvälisen adoptiopalvelun esimies
Pelastakaa Lapset