Kesällä lasten median käyttöön liittyvistä säännöistä lipsutaan monissa perheissä. Lapsi on saanut ehkä pelata enemmän eikä puhelimen käytön kanssa olla oltu kovin tarkkoja. Arkeen palatessa 
tarvitaan voimia ja energiaa koulun käyntiin ja harrastuksiin. Lapsen huoneesta kuitenkin sininen valo kajastaa nukkumaan menoaikaan ja jankuttaminen somettamisen lopettamisesta kaikuu kuuroille korville. Onko tuttua? Tässä käytännön vinkkejä, joilla voi helpottaa arkeen laskeutumista.
- Rajoita käyttöä
Älä pelkää lapsen suuttumusta, jos lähdet rajoittamaan laitteiden käyttöä. Voit perustella esimerkiksi aikarajojen palautusta arkipäiviin sillä, että haluat lapsen keskittyvän kouluun ja muuhun tekemiseen, sillä se on hänelle hyväksi ja vanhempana haluat huolehtia ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnista. Sinä määräät sen, että säännöt tehdään ja niitä noudatetaan – lapsi saa olla mukana suunnittelemassa sääntöjä ja olla mukana määrittelemässä rangaistuksia, jos sääntöjä rikotaan. Voit myös sanoa, että nämä säännöt ovat voimassa vaikkapa syyskuuhun saakka ja sitten katsotaan uudelleen. Muista kuitenkin, että kohtuullinen mediankäyttö kuuluu normaaliin arkeen. Katso lasta kokonaisuutena: jos lapsi voi hyvin, pärjää koulussa, tapaa kavereitaan, syö ja juo ja on mukava normaali oma itsensä, mediankäytöstä ei ole hänelle haittaa.
- Pelit ja vehkeet yöksi laturiin
Vanhemman tärkeä tehtävä on suojata lapsen unta. Voit kertoa lapselle, mitä aivoissa tapahtuu yön aikana esimerkiksi hyödyntämällä tätä tutkimusuutista aivojen puhdistumisesta tai Aivoliiton artikkelia siitä mitä unessa meille oikein tapahtuu. On ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää suojella unta ja myös aikaa ennen nukkumaan menoa – ja tämä koskee myös perheen aikuisia. Hyviä iltarutiineja on laittaa ruudut pois päältä viimeistään tunti ennen nukkumaan menoa ja viedä laitteet latautumaan parkkiin keittiöön tai muuhun huoneeseen, johon ei tule yöllä asiaa.
- Tarkkaile omaa käytöstäsi ja sanomistasi
Nyt jos et laita peliä pois, niin joululahjat on peruttu –tyyppiset uhkaukset ovat paitsi kohtuuttomia, myös toimimattomia. Jankuttaminen ja nalkuttaminen saa nuoren sulkemaan korvansa kiinni. Kokeile rauhallista, kuuntelevaa tapaa keskustella lapsen kanssa. Kun saat tallennettua, lopeta peli niin jutellaan. Tiedän, että pelaaminen on sinulle tärkeää ja haluan, että se pysyy mukavana harrastuksena. Onko sinulla erityinen syy jatkaa pelaamista, vaikka yhdessä sovittu peliaika on loppu? Olisiko sinulla ehdotusta, miten saisit vähän tauotettua pelaamista? Voitaisiinko tehdä yhdessä jotakin? Voidaanko me perheenä auttaa sinua löytämään rinnalle toisenlaistakin tekemistä, kuin pelaaminen? Voit myös palauttaa lapselle mieleen yhteiset säännöt, jotka on yhdessä sovittu. Voit myös keskustella pelaamisen mahdollisista haitoista, joista löytyy tietoa Pelikasvattajien käsikirjasta sivulta 98 lähtien. Kiinnitä huomiota myös omaan tekemiseen: ethän rämplää kännykkää, kun lapsi puhuu sinulle ja pistäthän itsekin työkoneen kiinni ajoissa?
- Ota tueksi sovellukset
Jos oman ruutuajan hallinta on vaikeaa, voi kännykkään asentaa sovelluksia, joilla omaa ruutuaikaa voi seurata ja kontrolloida. Sen sijaan, että pakotat lapsen käyttämään sovellusta, keskustele miksi sinusta olisi hyvä että hetkeksi otetaan arjen alkaessa tällainen sovellus käyttöön. Sovelluksen avulla lapsi voi oppia seuraamaan helpommin ajankäyttöään. Jotkut sovellukset myös palkitsevat käyttäjää, kun tavoitteisiin päästään. Voit etsiä sovelluksia käyttämällä hakusanaa Screen Time Tracker tai vilkaista listaa tästä. Huomioithan, että sovelluksen käytön ei pitäisi olla rankaisukeino tai nalkutuksen seuraus: ”koska sinä et nyt minua kuuntele, niin otetaan äppi käyttöön”. Kyse on arjenhallinnan vahvistamisesta ja positiivisesta asiasta, eikä sovelluksen tarvitse olla puhelimessa ikuisesti. Kun yhdessä sovittu kokeilujakso on ohi, juttele lapsen kanssa, mille arjen hallinta sovelluksen tuella tuntui. Onko nyt helpompi itse kontrolloida ruutuaikaa? Paljon pelaavalle nuorelle voi ehdottaa myös Pelipäiväkirjan pitämistä.
- Mediatauko koko perheelle
Arjen alkaessa yhtäkkiä kaikilla on kova kiire, vanhemmilla voi olla stressiä ja uudet tilanteet kouluissa ja harrastuksissa voivat jännittää lapsia. Syksyn aikana voi kokeilla yhden päivän tai viikonlopun kestävää sähköisen median paussia. Jätetään laitteet kotiin ja lähdetään porukalla ulkoilemaan, rauhoitutaan leipomaan yhdessä tai ajetaan vaikka autolla mummoa moikkaamaan. Mediatauko koskee koko perhettä ja annetaan sen jatkua ainakin yhden yön yli. Tauon jälkeen mietitään, mille kokeilu tuntui ja mihin somettamiselta jäänyt aika oikein kului. Tauko voi aiheuttaa narinaa – sovi siitä siis yhdessä kaikkien kanssa. Jokainen saa kertoa minkä mittainen tauko ja milloin se voitaisiin järjestää. Tauon ei pitäisi olla rangaistus, vaan positiivinen koko perheen kokeilu.
- Lisää liikuntaa
Liikkuessa on mahdoton kököttää koneen ääressä. Ehdota perheelle uusia tapoja lähteä liikkeelle kotiovesta. Koiraa voi ulkoiluttaa yhdessä niin, että siitä ei tule ikävä kotityö kenellekään. Voit myös kannustaa liikkumaan tarjoamalla lisäliikunnasta lisää peliaikaa – tunti vapaaehtoista jalkapallon pelaamista ulkona mahdollistaa viikonloppuna ylimääräisen pelitunnin. Pohtikaa voisiko perheessä pelata esimerkiksi liikuntaa vaativaa konsolipeliä tai lähteä aarteenetsintään puhelimen avulla? Jos haluat kokeilla lapsen liikuttamista sisätiloissa, erilaisia liikkumiseen kannustavia appeja voi etsiä hakusanoilla kids fitness/workout/health apps. Osa sovelluksista kannustaa yleisesti liikkumaan, osa opettaa lasta tiettyjen lajien pariin.
- Älä jää yksin
Jos olet huolissasi lapsen mediankäytöstä ja huomaat, että medioiden käytöllä on selviä vaikutuksia lapsen hyvinvointiin, hae apua. Kirjaa ylös huolenaiheitasi, esimerkiksi lapsi on väsynyt, hänellä on päänsärkyjä tai muita fyysisiä oireita, lapsi eristäytyy, ei huolehdi koulunkäynnistä, vahingoittaa itseään ja niin edelleen. Soita koulun terveydenhoitajalle tai keskustele lääkärin kanssa. Apua saa myös netistä, esimerkiksi MLL:stä, Mielenterveystalosta sekä Väestöliitosta.
Anniina Lundvall, asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media
Pelastakaa Lapset ry