Näin totesi kollegani 14-vuotias tytär vakavan pelokkaana, kun tieto lapsiin ja nuoriin kohdistuneesta julmasta terrori-iskusta Manchesterissä levisi maailman medioissa.
Yhtä nopeasti kuin uutiset, videot ja kuvat tavoittivat eri tiedotusvälineiden kautta maailman lapset ja nuoret, alkoivat myös heidän omat keskustelunsa sosiaalisessa mediassa.
Mihin voi enää julkisilla paikoilla mennä? Millaisiin tapahtumiin uskaltaa osallistua? Onko liian vaarallista käydä konserteissa tai bailata kesäfestareilla? Entä jos Suomi on seuraava maa? Satuttaako pian joku minua? Voiko elämäni, ystävieni tai minulle rakkaiden läheisteni elämä päättyä tällaiseen?
Mitä jos tyttäreni olisikin ollut Manchesterissä? Eräs tuttu äiti kirjoitti Facebookissa, että hänen ylioppilaaksi muutaman viikon päästä valmistuva tyttärensä oli suunnitellut konserttimatkaa Manchesteriin. Äiti oli lupautunut maksamaan matkan kustannukset. Sattumalta matka peruuntui.
YLEn uutisten toimituspäällikkö Jonas Jungar muistutti kolumnissaan, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa terroria ei tule koskaan hyväksyä yhteiskuntaamme kuuluvana uutena normaalina. Sellaisena, joka tapahtuu, kulkee matkan pääuutisena, unohtuu, tapahtuu jälleen, kohoaa uutisvirrasta, unohtuu.
Jos pelosta tulee uusi normaali, pelko ja epävarmuus jäävät. Jos pelosta tulee uusi normaali, luottamus hiipuu.
Siksi, tässä on sinulle huolestunut 14-vuotias kollegani tytär pieni kirje; sellainen lyijykynällä paperille kirjoitettu, ja sopivasti taskuun taitettavaksi ajateltu.
”Maailmaa on vaikea ymmärtää, varsinkin kun monet asiat elämässä muuttuvat usein, yhtäaikaisesti ja yllättäen. Se, että meille tuntemattomat ihmiset käyttäytyvät vihamielisesti ja väkivaltaisesti, ahdistaa, pelottaa ja rikkoo rauhaamme.
Kaikesta huolimatta, on kuitenkin asioita, ihmisten välisiä, jotka pysyvät.
Olkapää Voit jakaa huoliasi, pelkojasi ja ajatuksiasi meidän aikuisten kanssa. Läsnäolo rakentaa turvallisuuden tunteelle pehmeän ja lämpimän kotipesän. Puhua saa ja paljon, tai olla yhteydessä sillä tavalla kuin helpottaa, myös netistä löytyy olkapäitä. Me olemme kuulolla, kaikkina aikoina. Voit aina luottaa siihen.
Auttaminen on aikuisten tehtävä. Lasten ja nuorten vastuulla ei ole kantaa kohtuuttomia taakkoja. Teitä ei vaikeinakaan aikoina ole koskaan jätetty yksin tai keskenään selviämään sekavaan maailmaan. Lapsia ja nuoria on aina autettu ja niin tehdään jatkossakin.
Luottamus parempaan rakennetaan sillä, että luomme vastedeskin ystävällisiä suhteita myös niihin, jotka ovat erilaisia kuin me. Luottamus on ihmiselämän sidosaines, kudelma, liima. Se auttaa meitä voittamaan pelon.
Liike Unelmoi, tartu tilaisuuksiin, lähde matkalle, levitä viltti puistokonsertin parhaalle paikalle. Kutsu ystäväsikin. Hymyile vastaantulevalle. Kanna naapurin tädin kauppakassi kotiin. Anna kesäauringon lämmittää. Kuuntele lempimusiikkiasi. Ihastele pääskyjen lentoa.
Voitetaan pelko yhdessä.
Tiina-Maria Levamo
vaikuttamistyön asiantuntija
Pelastakaa Lapset ry