Tänä keväänä on puhuttu paljon lasten ja perheiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Ilmassa on ollut huolta erityisesti niistä lapsista, joiden kotona on ollut haasteita jo ennen koronapandemiaa. On kysytty, miten nämä lapset voivat ja miten korona tulee vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa.
”Itse kärsin [mielenterveysongelmista], niin tämä kysely tekee oloni enemmän kuulluksi ja arvostetuksi. Minulla on väliä.”
Uutta valoa näihin kysymyksiin tuo tuore Lapsen ääni -selvityksemme, jonka avulla haluttiin selvittää 13-17-vuotiaiden omia kokemuksia ja näkemyksiä koronapandemiasta. Vastauksia tuli yli 3100. Tästä ja vastaajien antamista palautteista voi vetää sen johtopäätöksen, että lapset pitävät aihetta tärkeänä ja he haluavat kertoa siitä oman mielipiteensä. Palautteissaan vastaajat mm. totesivat, että ”tällaiset kyselyt ovat aivan äärettömän tärkeitä” ja että ”myös nuorten ja lasten ääni on tärkeä noustessa ylös kriisistä”. Monen vastaajan mielestä jo pelkkä kyselyyn vastaaminen rauhoitti mieltä: ”Kysely sai mulle itelle rauhallisemman olon” ja ”auttoi, että sai ’kertoa’ mieltä painavista asioista”. Yksi vastaaja kuvaili ajatuksiaan näin: ”Kiva kun tämmösiä kyselyitä nuorille järjestetään. Itse kärsin [mielenterveysongelmista], niin tämä tekee oloni enemmän kuulluksi ja arvostetuksi. Minulla on väliä.”
Jos voisin, toisin tässä näkyviin kaikki ne tarkkanäköiset ja merkitykselliset seikat, joita kyselyyn vastanneet lapset nostivat esiin. Sillä niitä on runsain mitoin ja jokainen niistä on tärkeä. Koska tähän ei ole mahdollisuutta, totean yleisellä tasolla, että vastauksissa näkyy selvästi koronan aiheuttama huoli ja vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi vastaukset kertovat koronan ja poikkeusolojen vaikuttaneen mm. kodin ilmapiiriin, koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin.
Muutama tarkempi nosto tuloksista valaisee lasten kokemuksia hyvin: 27 % vastaajista koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi. 55 % koki olevansa poikkeusolojen vuoksi aiempaa yksinäisempi. 33 % koki, että perheessä riidellään aiempaa enemmän.
”Vastauksissa näkyy se, että vähävaraisten perheiden lapset kokevat tilanteensa selvästi heikommaksi kuin hyvin toimeentulevat toverinsa.”
Luvut ovat hälyttäviä jo näin, mutta vielä huolestuttavammaksi ne muuttuvat, kun huomioidaan vastaajien taloudellinen tilanne. Kautta linjan vastauksissa näkyy se, että vähävaraisten perheiden lapset kokevat tilanteensa selvästi heikommaksi kuin hyvin toimeentulevat toverinsa. Esimerkiksi edellä mainittu henkinen hyvinvointi ja luku 27 % – matalatuloisten perheiden lapsista henkisen hyvinvoinnin koki erittäin tai melko huonoksi 43 %. Huolestuttavaa on myös se, että vähävaraisten perheiden lapsista 15 % raportoi etäopintoja hankaloittavan kotona vallitseva tilanne, joka johtui esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista tai henkisestä tai fyysisestä väkivallasta. Vastaava luku oli kaikilla vastaajilla 8 %.
Vähävaraisuus on eräs niistä tekijöistä, joka asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään ja joka vaikuttaa siihen, minkälaiset mahdollisuudet lapsi saa elämässään. Tämä viesti kuuluu valitettavan vahvasti myös Lapsen ääni -selvityksestä. Vähävaraisuuteen liittyy myös ylimääräistä huolta ja stressiä: matalatuloisten perheiden lapsista 47 % kertoi kokeneensa perheensä toimeentulon heikentyneen koronan vuoksi ja 57 % kertoi olevansa huolissaan perheensä toimeentulosta, kun vastaavat luvut olivat kaikilla vastaajilla 20 % ja 22 %. Lapsen ääni -selvityksen myötä onkin jälleen syytä peräänkuuluttaa päättäjiä pitämään lasten eriarvoisuuden vähentäminen kirkkaana mielessä, kun tehdään päätöksiä perheiden toimeentulosta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulujen resursseista.
”Monella lapsella on kannettavanaan tuplataakka huolia, sillä sen lisäksi että lapset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan, he huolehtivat myös omien vanhempiensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista.”
Lapsen ääni -selvitykseen saadut tuhannet lasten omat kertomukset puhuvat selvää kieltä: huoli vähävaraisuuden aiheuttamista haasteista on aiheellinen. Huolta kannamme paitsi me, jotka eri tavoin työskentelemme lapsi- ja perheasioiden parissa, myös lapset itse. Onkin tärkeää tiedostaa, että monella lapsella on kannettavanaan tuplataakka huolia, sillä sen lisäksi että lapset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan, he huolehtivat myös omien vanhempiensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista.
Joillain lapsilla huoli kumpuaa erityisesti turvattomista kotioloista. Eräs Lapsen ääni -kyselyyn vastannut puki tuntemuksensa sanoiksi seuraavasti: “Suurimmat huoleni ovat kotona, enkä tilanteesta johtuen pysty menemään kaverilleni yöksi, kuten yleensä tukea tarvitessani menen.” Tämä on pysäyttävä, riipaisevakin toteamus. Kun kotona ei ole hyvä olla, voi poikkeustilanne olla monin tavoin kuin vankila.
Aino Sarkia
asiantuntija
Eväitä Elämälle -ohjelma ja lapsiperheköyhyys
Pelastakaa Lapset