Sota lapsia vastaan on lopetettava
Maailmassa 357 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla. Yli neljä miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua. Yhä useammin juuri lapset ovat suoraan sotatoimien kohteena ja esimerkiksi hyökkäyksistä kouluja vastaan on tullut arkipäivää maailman konfliktialueilla.
Suomen on ulkopolitiikassaan järjestelmällisesti toimittava lasten suojelemiseksi konflikteissa, vastustettava kansainvälisen oikeuden rikkomuksia ja toimittava rikkomuksiin syyllistyneiden tuomiseksi oikeuden eteen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, kun kyse on vakavista lapsenoikeuksien loukkauksista. Suomen ei pidä viedä aseita sotaa käyviin maihin ja loukkaukset lapsen oikeuksia vastaan pitäisi tässä arvioinnissa katsoa erityisen raskauttaviksi teoiksi.
Suomen pitää nostaa lasten suojelu konflikteissa humanitaarisen rahoituksen keskiöön. Lasten suojeleminen ja koulutus myös konfliktitilanteissa on tulevaisuuden rakentamista jo konfliktien ollessa meneillään. Rauhan viimein saapuessa, konfliktin keskellä kasvaneiden pitäisi ottaa vastuuta paremman tulevaisuuden rakentamisesta.
Samoin kuin kehitysyhteistyössä, myös humanitaarisessa avussa rahoituksen jatkuvuus on tärkeää avun laadun kannalta. Suomen pitäisi ottaa myös humanitaarisessa avussa käyttöön useampivuotinen tuki. Tämä parantaisi avun suunnitelmallisuutta konfliktialueilla.
SEURAAVALLA HALLITUSKAUDELLA TULEE
- ottaa kantaa kansainvälisen oikeuden rikkomuksia vastaan ja toimia rikkomuksiin syyllistyneiden tuomiseksi oikeuden eteen
- nostaa lasten suojelu konflikteissa humanitaarisen rahoituksen keskiöön
- parantaa humanitaarisen rahoituksen tehokkuutta monivuotisen rahoituksen avulla
- kiristää Suomen aseviennin kriteerejä niin, ettei sotaa käyviin maihin enää viedä sotamateriaaleja