Kohti unelmien vapaa-aikaa
Jotta voimme kehittää vapaa-ajan toimintaa, josta lapset nauttivat ja joka on lapsille turvallista, meidän tulee kuunnella lapsia. Lapsen oikeuksien sopimus myös velvoittaa aikuisia kuuntelemaan ja huomioimaan yhdenvertaisesti lasten näkemyksiä sekä tunnustaa jokaisen lapsen oikeuden vapaa-aikaan, kulttuuriin, lepoon ja leikkiin (artikla 31). Tällä sivulla kerromme siitä, miten olemme kysyneet ja kartoittaneet 5-12-vuotiaiden lasten ajatuksia mielekkääseen vapaa-aikaan liittyen. Kuuntele lasten ajatuksia -osiostamme löydät myös vastauksia siihen, mitä lapsilta opimme!
Lapsia olemme tavanneet menemällä heidän luokse iltapäiväkerhoon, eskariryhmään, kauppa- ja hyvinvointikeskukseen, nuorisotilan pienten vuorolle sekä kuulemalla lapsia Pelastakaa Lasten tukihenkilö-, sporttikummi- ja tukiperhetoiminnan yhteydessä. Yli 100 lasta on osallistunut mielekkäästä vapaa-ajasta käytäviin keskusteluihin ja tehtäviin. Erityistä huomiota olemme kiinnittäneet niiden lasten ymmärtämiseen, joiden vapaa-ajan mielekkyydestä ja turvallisuudesta aikuisilla on herännyt huolta. Huolta on saattanut herättää esimerkiksi runsaan pelaamisen määrän tai pitkäaikainen hengailu kauppakeskuksessa.
Myönteisen tunnistamisen näkökulma lähtökohtana
Myönteinen tunnistaminen on tietoisesti valittu tapamme lähestyä lapsia.
1. Osoitamme vilpitöntä kiinnostusta siihen, mitä ja miten lapset haluavat kertoa. Millaisia merkityksiä he itse eri paikoille, asioille, tekemiselleen ja ihmisille arjessaan antavat. Olemme huomanneet, että niin harrastaminen, hengailu kuin pelaaminen saavat kunkin lapsen kohdalla yksilöllisiä merkityksiä.
2. Pyrimme ennakkoluulottomaan kohtaamiseen, jossa emme arvosta lasta tai tekemisiä ennalta vaan haluamme ymmärtää, mikä on lapselle tärkeää ja miksi. Esimerkiksi pelaamisen taustalla saattaa olla halu kehittyä ja onnistua, joukkoon kuulumisen mahdollisuus, rajaton mahdollisuus toimia tai yksinäisyyden kokemus. Kauppakeskuksessa hengailun syynä saattaa olla aikuisvapaan tilan etsiminen kaveriporukalla tai yksinolon välttäminen, jos kotona ei iltaisin ole ketään.
3. Lapsilla on omaehtoista ja arvokasta vapaa-ajan toimintaa, josta he nauttivat, jota he itse luovat ja ylläpitävät ilman aikuisia. Sen merkitys lasten elämässä tulee tunnustaa ohjatun harrastustoiminnan lisäksi.
Osallisuuteen kuuluu aina mahdollisuus kieltäytyä ja muutama lapsi on tarttunut siihen mahdollisuuteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, miten mielellään ja paljon suurin osa lapsista on ajatuksiaan kertonut, kun heitä on avoimesti ja kunnioittaen lähestynyt.
Palvelumuotoilun työkaluja kokeillen!
Lasten kanssa on keskusteltu unelmien vapaa-ajasta yksitellen ja pienryhmissä. Keskustelujen lisäksi kokeilimme toiminnallisia menetelmiä lasten kokemusten tavoittamiseen. Keskustelu on usein lapsen esiin nostaman aiheen kautta tai mukavan tekemisen lomassa. Keskustelua on voitu käydä pöytäjalkkista pelatessa tai pehmeillä tuoleilla pyörien. Silloin, kun meillä on ollut aikuisten ennalta ideoima menetelmä, olemme kiinnittäneet erityistä huomiota avoimeen kysymyksenasetteluun.
Kuvakollaasia kokeilimme esimerkiksi BC Nokian iltapäivätoiminnan yhteydessä. Kuvakollaasissa lapsille ensin kerrottiin, että olemme kiinnostuneita heidän ajatuksistaan sen suhteen, millaista unelmien iltapäivä on ja sen jälkeen lapset alkoivat piirtää, kirjoittaa ja liimata kuvia aiheesta isolle yhteiselle kartongille. Paikalla olevat aikuiset kiersivät lasten luona juttelemassa siitä, mitä lapset olivat paperille laittaneet ja miksi. Tämä oli tärkeä vaihe aikuiskeskeisten tulkintojen välttämiseksi. Toisinaan kuva ei aukene aikuisille tai virheellisen tulkinnan riski on suuri. Esimerkiksi kuva hymyilevästä naisesta voi tarkoittaa äitiä, tätiä, kivaa ohjaajaa, iloista mieltä tai lapseen kohdistuvia hymyjä. Lopussa kokosimme kunkin lapsiryhmän kanssa yhteen asioita, joita taideteoksista nousi.
Polkutehtävää kokeilimme hyvinvointikeskuksen tilassa hengailevien lasten kokemusten tavoittamiseen. Laitoimme paperille kuvan koulusta, hyvinvointikeskuksesta ja kodista. Pyysimme lapsia täyttämään polkua etenkin hyvinvointikeskuksen kohdalta. Koulun ja kodin kuvalla pyrimme luomaan ymmärrystä siitä, milloin lapsi koulupäivän jälkeen tulee hyvinvointikeskukseen, milloin kotiin ja millaiset asiat lapsen valintoihin vaikuttavat. Mikä motivoi lasta? Polkutehtävää laajensimme myös, kysymällä onko joku muu paikka, joka pitäisi lisätä tänne ja lapset piirsivät mm. kaverin kodin ja tädin, jolla on lemmikkikoira.
Havainnointia olemme tehneet kauppa- ja hyvinvointikeskuksessa sekä iltapäivätoiminnassa. Olemme seuranneet mitä aloitteita lapset tekevät, missä paikoissa he viihtyvät, mihin tarjolla olevista virikkeistä he eivät juuri tartu sekä mitä he tekevät yksin tai seurassa. Havaintoja on tarkennettu lasten kanssa keskusteluin. Havainnot ja keskustelut ovat pääsääntöisesti tukeneet toisiaan.
Mobiilikyselyt kuvitettuna ovat lapsille mielekäs tapa kertoa ajatuksiaan ja vastata kysymyksiin. Olemme tehneet niitä yhdessä lasten kanssa, mikä on auttanut syventämään ymmärrystä ja mahdollistanut sen, että tiedämme, miten lapset kysymykset tulkitsevat. Pienten kanssa se on ollut myös välttämättömyys, koska kysymykset ovat olleet kirjallisina esitettyjä.
Mitä lasten tiedolla tehdään?
Olemme koonneet lasten ajatuksia unelmien vapaa-ajasta yhteen ja viemme niitä eteenpäin paikallisten ja valtakunnallisten hankkeiden kautta. Lasten kanssa kehitettyjä työmenetelmiä ja onnistumisen mittareita on annettu vapaaseen käyttöön ja sovellettavaksi erilaisiin ympäristöihin.
- Tiedolla vaikuttaminen
- Paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen
- Konkreettiset materiaalit ja välineet
Esimerkkinä onnistumisen mittarin kehittäminen ja käyttöön ottaminen lasten kanssa
Kun lapset kertoivat meille, millaiset asiat vapaa-ajalla ovat heille tärkeitä, syntyi lasten kokemukseen pohjautuva onnistumisen mittari ohjattuun kerhotoimintaan. Työkalusta on olemassa kuvittaja Johanna Vuorenmaan versio, jonka voit ladata alta sekä mobiili- ja selkokieliversio. Sitä on sovellettu eri-ikäisille lapsille. Onnistumisen mittaria voi soveltaa omaan toimintaan sopivalla tavalla, mutta oleellista on tarkastella sen tuloksia yhdessä lasten kanssa ja toimia sen eteen, että onnistumme yhä paremmin. Aikuiset ovat tuoneet mittariin lapsen oikeuksiin liittyvät näkökulmat ja keskustelleet lasten kanssa, mitä ne heille tarkoittavat arjessa.
Tämän kehittämiskokeilun toteuttamiseen ovat osallistuneet Reetta Kalliomeri ja Katja Mettinen Arjesta voimaa -hankkeesta,
BC Nokian ip-toiminnan aikuiset ja lapset, Hyvinvoiva koululainen -hankkeen aikuisia, MLL Tampereen osaston työntekijä, Setlementti Tampereen Hyvikset -projektin työntekijät, Jyväskylän kaupunki ja Pelastakaa Lapset ry:n toiminnassa mukana olevat lapset.