Mitä ja miksi?

Lasten kokemuksia palveluista ja niiden vaikutuksista voi tarkastella palvelumuotoilussa paljon käytetyn palvelupolkuidean avulla. Olemme soveltaneet palvelupolkuideaa eri-ikäisten lasten kanssa.

Paperille kuvitetun palvelupolun kautta olemme tarkastelleet lasten kokemuksia:

  1. Mistä lapsi saa tiedon palvelusta ja mitä ajatuksia hänellä siitä on?
  2. Mikä saa lapsen tulemaan palveluun?
  3. Mitä palvelussa tapahtuu ja miltä siellä näyttää, tuntuu?
  4. Mitä palvelun käytön jälkeen tapahtuu?

Toteutus:

  1. Mieti mistä tuokioista ja hetkistä palvelu tai toiminta muodostuu lapsen näkökulmasta ja piirrä tai ota valokuvat kyseisistä asioista. Kyse voi olla laajasta palvelukokonaisuudesta tai pienestä tuokiosta riippuen siitä, mistä tietoa haluat.
    Kuvat pitää valita niin, että ne ovat lapselle ymmärrettäviä ja kiinnittävät tilanteen siihen kontekstiin, josta tietoa halutaan.
    Voit testata kuvia lapsen kanssa etukäteen. Voit myös sanallisesti tukea lapsia hahmottamaan mistä on kyse.
  2. Ota iso rullapaperi/kartonki, johon liimaat valitsemasi kuvat oikeassa järjestyksessä. Ota mukaan kyniä, kuvia, hymynaamatarroja tms.
  3. Käy lasten kanssa läpi, mitä polulla olevissa kuvissa on ja kerro miksi tehtävä tehdään ja mihin tietoa käytetään.
  4. Pyydä lapsia täydentämään polkua kuvilla, piirroksilla, tarroilla ja kirjoituksilla. Voit myös toimia itse kirjurina, jos lapset mieluummin puhuvat asioista. Kirjaa asiat lasten nähden ja lasten sanoin paperille.
  5. Kiitä lapsia sopivalla tavalla!

Esimerkki 1.

“Tapasimme lapsia kauppa- ja hyvinvointikeskuksessa. Tavoitteenamme oli selvittää, mitkä asiat saavat lapset viettämään aikaa tiloissa arki-iltaisin, mikä on lapsista kivaa ja mikä kurjaa. Olimme kiinnostuneita myös siitä, millaisia muita vapaa-ajan viettotapoja kyseisillä lapsilla on ja mitkä asiat vaikuttavat heidän valintoihinsa.
Tulostimme kuvan kauppa- ja hyvinvointikeskuksesta keskelle. Kauppa- ja hyvinvointikeskusta ennen laitoimme kuvan asuinalueen koulusta, koska kyseessä oli kouluikäiset lapset, joiden tiedettiin tulevan usein koulun jälkeen tiloihin. Viimeiseksi kuvaksi tuli asuinalueen tyypillinen rakennus (kuva kodista), koska oletimme, että illalla suurin osa lapsista menee kotiin.
Pyysimme lapsia piirtämään ja kirjoittamaan kartongille asioita, jotka eri paikoissa on mukavia tai kurjia, keskittyen erityisesti kauppa- ja hyvinvointikeskukseen. Lapset liimasivat myös kuvia asioista, joita paikoissa tekevät ja tunteista, joita paikka herättää. Tiedustelimme, mitkä asiat saavat tulemaan koulusta sinne ja mitä muita vaihtoehtoja lapsilla on. Annoimme luvan lisätä paikkoja ja lapset piirsivät esim. Iltapäiväkerhon, kaverin kodin sekä tädin kodin vaihtoehtoiseksi paikaksi.

Vinkkejä!

  • Syvennä keskustelua kysymällä mitkä asiat, sanat ja teot ovat lapsille merkittäviä ja anna lupa laittaa janalle myös uusia paikkoja, asioita ja ihmisiä. Ole kiinnostunut merkityksistä, joita lapset itse asioille antavat. Kysy MIKSI-kysymyksiä. Älä tee valmiita olettamuksia vaan ihmettele ääneen ja osoita kiinnostusta.
  • Voit keksiä myös kuvitteellisen lapsen, jonka kautta polkua käytte läpi, etenkin jos aihe on arkaluontoinen.
  • Palvelupolku on tehtävä, johon palata uudelleen useampia kertoja. Usein lasten keskittyminen herpaantuu jossain kohtaa ja on hyvä tehdä välissä muuta.