Kysy palaute ja arvioi yhdessä

Nyt haluat tietää, mitä lapsi tapaamisista itse ajattelee ja miten ne kokee. Palautetta kannattaa kysyä, ja arvioida toimintaa yhdessä lapsen kanssa jokaisella tapaamisella ja työskentelyn lopussa.

Jos emme kysy lapselta palautetta, emme voi tietää, miten onnistumme.  Puhuttiinko asioista, joista oli tärkeä puhua? Toimittiinko tavalla, joka tuntui hyvältä? Tapahtuiko jotain, mikä tuntui kurjalta? Millaisia vaikutuksia palvelulla on lapsen näkökulmasta? Autetaanko lasta oikeilla tavoilla? Lasten antaman palautteen tulee olla osa palveluiden jatkuvaa kehittämistä ja arviointia.

Kun kysymme palautetta, on se myös aidosti huomioitava toiminnassa. Systemaattisen palautteenkeruun rinnalla on hyvä tarjota lapsille spontaaneja mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitä ja näkemyksiään. Näin lapset pystyvät vaikuttamaan siihen, millaiseksi toiminta muotoutuu.

 ENNEN PALAUTTEEN KERÄÄMISTÄ

• Varmista, että lapsi tietää ja ymmärtää, mistä asiasta hänen palautettaan toivotaan.
• Pohdi, miten lapsi voi antaa sen rehellisesti. Esimerkiksi ryhmässä voi olla vaikeaa sanoa eriävä mielipide tai aikuiselle suoraan, että hänen toimintansa on tuntunut ikävältä. Lapsi saattaa vastata herkästi aikuisen tai ryhmän toivomalla tavalla. Nimettömyys ja  luottamuksellinen suhde auttavat tässä.
• Kysy lapselta palautetta myös palautetyökalustasi. Palautetyökalun on tärkeä olla lapselle mielekäs ja ymmärrettävä.
• Palautteenkeruutapoja on paljon ja pienempien lasten kanssa toiminnalliset, kuvalliset ja leikilliset tavat ovat mielekkäitä.
• Hyödynnä lapseen tutustumista työkalun valinnassa: esimerkiksi lapsi, joka tykkää piirtää, voi tehdä sarjakuvan, lapsi jolle kirjoittaminen on luontevaa voi tehdä päiväkirjaa tai lapsi, joka on toiminnallinen, tykkää kertoa palautetta liikkeen kautta esimerkiksi erilaisin janatehtävin.
• Varmista lasten yhdenvertainen mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kuvien käytöllä ja konkreettista ja selkeää kieltä käyttäen.
• Konkretia on tärkeää pienten kanssa. Lyhyet ja avoimet kysymykset ja yksinkertainen kieli: ”Mikä tuntui kivalta?” ”Mikä tuntui kurjalta?”
•  Myös palautteen kysymisen hetki vaikuttaa pienen lapsen vastaukseen.

Kokemus: Kysyn lapsilta työpajan jälkeen, oliko heillä mukavaa. Toinen lapsi sanoo, että oli ja toinen ettei ollut. Keskustelussamme selviää, että toista lasta harmittaa riita, joka oli tullut, kun kaveri oli ottanut tehtävänteon yhteydessä kynän kädestä, mutta itse tehtävä oli kiva. Hän vastasi kysymykseeni alkuun ei. Lapsi, jonka mielestä oli kivaa kertoo, että on iloinen, koska sai tarran, mutta itse tehtävä oli hänestä vähän tylsä.

HUOMIOI PALAUTTEEN KERUUN AIKANA

• Lapset kertovat toiminnallaan, mikä heistä on mukavaa tai mihin he eivät halua osallistua. Siksi lapsen toiminnan, eleiden ja aloitteiden tietoinen havainnointi, huomioiminen ja sanoittaminen ovat keinoja saada tietoa siitä, miten lapsi toiminnan kokee tai miten haluaisi toimia. Muista kuitenkin varmistaa lapselta, että tulkinta menee oikein.

Kokemus: Lapsi on usein hiljainen ja pohdiskeleva. Hän tulee joka kerralla paikalle. Aikuiset alkavat pohtia, miltä toiminta tuntuu lapsesta ja onko se hänelle mielekästä. Kysyttäessä lapselta miltä hänestä työskentely tuntuu, lapsi kertoo, että toivoo sen jatkuvan. Lapsi kokee itse, että saa osallistua toimintaan haluamallaan tavalla, vaikka aikuiset ovat ajatelleet, että työskentely voi olla lapsen näkökulmasta turhaa tai ikävä. Tämä oletus osoittautuu vääräksi lapsen kanssa käydyn keskustelun pohjalta.

• Älä koskaan vähättele lapsen palautetta. On hyvä osoittaa käytännössä, että palaute on otettu vastaan. Jos lapsi kertoo palautetta sinulle suoraan voi osoittaa ottavansa palautteen vastaan esimerkiksi sanomalla:
  “Hyvä kun kerroit! Osaatko kertoa, mistä sinulle tulee sellainen olo, ettei sinua kuunnella?  Onko sinulla ajatusta, mikä siinä auttaisi? Tuleeko mieleesi sellainen tilanne, jossa sinusta on tuntunut tältä? Mitä silloin tapahtuu? Tuleeko mieleen sellainen tilanne, jossa koit tulleesi kuulluksi? Mitä silloin tapahtui? TAI “Onpas hyvä idea! Tätä voisimme seuraavalla tapaamisella kokeilla!” 
• Kerro lapselle miksi palautetta kysytään ja kerätään.
  ”Meillä on tapana kerätä lapsilta palautetta. Olemme esimerkiksi saaneet lapsilta toiveen, että tilassa olisi enemmän leluja ja tapaamiset olisivat pidempiä, joten olemme kokeilleet sitä. Siksi kysymme myös sinun ajatuksiasi, että voimme tehdä asiat paremmin!”

OTA PALAUTE VASTAAN, ARVIOI YHDESSÄ LAPSEN KANSSA JA HUOMIOI SE TOIMINNASSA

• Näennäinen kysyminen ei palvele ketään. Palaute on otettava vastaan ja se on huomioitava kun kehität työtäsi tai omia toimintatapojasi.
• Kokemustemme mukaan alle 12-vuotiaiden lasten avoimissa vastauksissa korostuvat konkreettiset asiat esimerkiksi tarjoilut, leikkiminen, pelit ja lelut, tilat ja huonekalut. Lisäksi aikuisten pienet sanat, teot ja eleet jäävät mieleen. Näiden konkreettisten asioiden ja pienten eleiden merkitystä ei kannata koskaan vähätellä!
• Jos tapaat samaa lasta toistuvasti, voit pienillä asioilla helposti osoittaa, että palautetta on huomioitu. Seuraavalla kerralla voi olla tekemistä, joka on tuntunut lapsista aiemmin mukavalta tai on voitu jättää pois sellaiset tehtävät, jotka ovat tuntuneet tylsiltä tai kurjilta. ”Sä muistit, että mä rakastan helmimassaa!” Jos palaute on abstraktimpi asia: minulla ei ole turvallinen olo tai en tule kuulluksi, vaatii se usein sen, että yhdessä löydetään ne syyt, jotka johtavat turvattomaan oloon tai siihen, ettei tule kuulluksi
• Käsittele lapsen palautetta mahdollisuuksien mukaan yhdessä hänen kanssaan.
• Lasten palautteet on koottava yhteen, jotta niitä voidaan huomioida toiminnan kehittämisessä, rakenteissa sekä johtamisessa.
• Säilytä palautteissa lapsen kieli. Muuten ne helposti muuntavat muotoaan ja menettävät merkitystään.

ANNA LAPSELLE PALAUTETTA

• Muista työskentelyn aikana antaa myös lapselle palautetta.
  ”Muistatko miten paljon sinua jännitti tulla tänne ensimmäisellä kerralla? Olit kyllä todella rohkea!”
  ”Sinuun on ollut ilo tutustua! Olen oppinut paljon uusia asioita.”
  ”Olen tapaamisten aikana huomannut, että sinä olet todella innokas ja taitava piirtäjä!”
  ”Sinä olet uskaltanut kurkistaa kipeisiinkin kokemuksiin. Se ei ole helppoa!”

Edellinen: Tavoita lapsen kokemuksia