Työkalu: Näytelmä
Näytelmä, jota lapset kuljettavat
Mitä ja miksi?
Näytelmä on menetelmä, jolla voit tavoittaa lasten ratkaisuehdotuksia, toiveita sekä tarpeita erilaisissa tilanteissa toimimisen näkökulmasta. Menetelmä sopii hyvin kaikenikäisille! Tarkoituksena on saada lapset eläytymään kuvitteelliseen tarinaan ja näytelmään, jonka avulla he voivat tuottaa ratkaisuja ja kuljettaa tarinaa itse eteenpäin.
Toteutus:
- Mieti alkutarina etukäteen sen mukaan, mistä olet kiinnostunut.
Esimerkki:
Päiväkodin arjessa haastavaksi koettu tilanne, jossa siirrytään sisäleikeistä pihalle.
- Tarinan voi esittää esimerkiksi käsinukeilla, legoukkeleilla tai pikkuesineillä.
Voit kertoa, keitä henkilöt ovat, mutta anna lapsille mahdollisuus nimetä heidät. Näin annat alusta asti lapselle mahdollisuuden vaikuttaa tarinaan.
Esimerkki: Olemme nyt päiväkoti Leikkilässä. Tässä on päiväkodin aikuinen. Mikä sen nimi voisi olla?Tässä on lapsia leikkimässä. Mitkä näiden nimet voisivat olla?
Näyteltyäsi tai lasten näyteltyä kysy lapselta tai lapsilta:
”Mitä sitten tapahtuu?”, ”Miltä lapsesta tuntuu?”,“Mitä aikuisen pitäisi tehdä?” “Mitä lapsi ajattelee?”
- Jatka näytelmää lasten vastaamien ratkaisuehdotusten mukaisesti.
Voit samalla tehdä tarkentavia kysymyksiä:
”Mitä se tarkoittaa?”, ”Miksi se tekee niin?” Näin syvennät omaa ymmärrystäsi lapsen näkökulmasta.
“Aikuinen pakottaa lapsen ulos!” “Mitä se pakottaminen tarkoittaa? Mitä tämä aikuinen siis tekee? “Se vie sen väkisin ja ottaa siitä kiinni.” Miltä lapsesta tuntuu nyt?” “Entä aikuisesta?” “Onko muita ratkaisuehdotuksia?” - Lopeta näytelmä, kun ratkaisuehdotus on sinun ja lasten mielestä valmis. Kertaa lopuksi, millainen ratkaisusta tuli.
Esimerkki 1
“Olimme kiinnostuneita kuuntelemaan 3-6-vuotiaiden lasten ratkaisuehdotuksia, miten päiväkodin haastavat tilanteet tulisi ratkaista. Alustimme käsinukeilla tilanteita, jotka oli lasten ja aikuisten näkökulmasta tunnistettu haasteelliseksi esimerkiksi sisäleikeistä ulos siirtyminen ja pukemistilanne, päiväkotiin tulo harmittaa tai kaveri ottaa lelun kädestä kesken leikin. Annoimme lapsille mahdollisuuden nimetä alussa tarinan päähenkilöt, jonka jälkeen näyttelimme edellä mainitun tilanteen ja kysyimme lapsilta: “Mitä seuraavaksi tapahtuu”. Jatkoimme näyttelemistä lasten ehdotusten pohjalta. Välillä lapset äänestivät hymynaamoilla, miltä kustakin osapuolesta nyt tuntuu. Tilanteet päätimme sitten kun lapset keksivät ratkaisuehdotuksen, joka tuntui kaikista hyvältä ja oli lasten yhteisen mielipiteen mukaan sopiva. “
Esimerkki 2
“Olimme kiinnostuneita, mitä lapset toivoisivat vanhempiensa tekevän eropäätöksen tehtyään. Alustimme legoukoilla lapsille tarinan, jossa vanhemmat keskenään juttelevat ja päättävät erota. Kysyimme lapsilta, mitä sitten voisi tapahtua ja lapset kuljettivat tarinaa eteenpäin kertomalla, että vanhemmat menevät yhdessä lapsen luokse ja kertovat erosta, jäävät lohduttamaan ja sanovat “ei ole mitään hätää, kaikki kyllä järjestyy.”
Vinkkejä!
- Lapsista on usein hauskaa, kun aikuinen eläytyy näytelmään ja toteuttaa lasten mielestä hassut ja hölmötkin ehdotukset.
- Kysy avoimia kysymyksiä, jotka auttavat sinua saamaan ymmärrystä lapsen kokemusmaailmasta sekä aiheesta, josta olet kiinnostunut. Jos esiin nousee jotain sinua yllättävää, pysähdy siihen: kerro lisää! Älä pelkää kysyä: mitä se tarkoittaa?
- Lapset voivat testata mitä hulluimpia ajatuksia: oletko valmis ottamaan ne vastaan? Jos olet, alkavat lapset kokemuksemme mukaan luottamaan, että aikuinen todella on kiinnostunut heidän ajatuksistaan, eikä tiedä jo valmiiksi paremmin! Näin syntyy myös uusia ratkaisuehdotuksia.
- Näytelmässä voi ulkoistaa kokemuksia itsestä ja asettua edustamaan yleistä lasta. Se saattaa innostaa, kun saa auttaa toista saman kokenutta kuvitteellista lasta! Olemme usein sanoneet lapsiryhmissä, että voi heittää ideoita, vaikka ei ole kokemuksia. Ei tarvitse kertoa omia kokemuksiaan.