Lapset ja lapsiperheet pakolaisina

Lapset ja lapsiperheet pakolaisina

Suomeen konflikteja pakenevia lapsia ja perheitä

Eurooppaan ja Suomeen hakeutuu turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia, perheitä lapsineen. Nämä lapset, nuoret ja aikuiset ovat lähteneet vaaralliselle matkalleen paetessaan sotaa, vainoa ja väkivaltaa tai äärimmäistä köyhyyttä ja kurjuutta. He hakevat turvapaikkaa ja parempaa elämää. Kaikki eivät ole päässeet perille. Jotkut lapset ovat tulleet yksin turvapaikanhakijoiksi Suomeen.

Pelastakaa Lapset auttaa lapsia ja heidän perheitään konflikteista kärsivissä maissa, pakoreittien varrella sekä pakolaisia vastaanottavissa maissa, myös Euroopassa ja Suomessa. Esimerkiksi Syyriassa ja lähialueiden maissa suojelemme lapsia, varmistamme heidän koulunkäyntinsä jatkumisen sekä huolehdimme, että lapset saavat tarvitsemaansa terveydenhoitoa. Jaamme perheille myös ruokaa, hygieniatarvikkeita ja vaatteita. Suurin osa pakolaisista jää lähialueille.

Euroopassa ja Suomessa tuemme pakolaisia ja siirtolaisia sekä välitämme perheille tietoa lapsen oikeuksista. Erityistä tukea annamme niille lapsille, jotka ovat saapuneet Eurooppaan ilman vanhempiaan tai sukulaisiaan.

Maailman köyhimmissä maissa edistämme lasten ja heidän perheidensä elinoloja ja oikeuksien toteutumista, jottei heidän tarvitsisi jättää kotejansa ja maataan ihmisarvoisen elämän toivossa.  Ilman apua ja tukea näillä lapsilla on riski syrjäytyä, joutua suojelun puutteessa vaaroihin ja kokea edelleen menetyksiä.

Pakolaislasten tarina

Dima*, 9 ja Maryam*, 10 tulivat Suomeen Irakista. Asuessaan vastaanottokeskuksessa ja osallistuviat siellä lähes päivittäin Pelastakaa Lasten järjestämään Lapsiystävällinen tila -toimintaan.

”Tahtoisimme päästä kotiin,” tytöt huokaavat. ”Ei kotiin kotimaahan vaan pois keskuksesta, omaan kotiin, täällä Suomessa,” he sanovat.
”Täällä asutaan ahtaasti. Meillä ei ole omaa tilaa”, Diman isä sanoo. Turvapaikanhakuprosessin aikana toive ei välttämättä toteudu, eikä lapsilla ja heidän perheillään ole vielä tietoa siitä saavatko he edes jäädä.

”Minä kaipaan äitiä,” Dima sanoo. ”Ja minä isää,” sanoo Maryam. Molemmilla on jäänyt toinen vanhemmista taakse. ”Jouduimme lähtemään, koska meitä satutettiin paljon ja uhattiin,” Dima selvittää. ”Matka Suomeen oli vaikea,” Maryam sanoo. ”Pakoreitti oli metsässä,” Dima kertoo. ”Minun käteni meni rikki.” Tytöt vaikenevat. Matka on heille liian vaikea muisteltavaksi ja kerrottavaksi.

”Dima on kärsinyt. Matkalla ei ollut ruokaa eikä juomavettä.” ”Ilman ruokaa vielä pärjää, mutta ilman vettä ei. Dima oli todella heikossa kunnossa”, isä kuvailee.
Tytöt kertovat viihtyvänsä hyvin Suomessa. ”Täällä ei potkita,” Dima sanoo ja selittää kuinka Irakissa kadulla kävellessä joku saattoi ”potkaista”, hän näyttää. Tulkki selvittää, että tytöt puhuvat räjähdyksistä. ”Täällä on mukavaa, kun ei satu mitään, kun ei tarvitse pelätä.”

”Minun vaimoni ja kolme lastani ovat yhä Irakissa. Kauhea ikävä,” sanoo Diman isä. Hän pyytää anteeksi. Ikävä on niin suuri, ettei aiheesta voi puhua.
*Nimet muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi.

Lapsiystävällinen tila -toiminta

Lapsiystävällinen tila on kansainvälinen, eri puolilla maailmaa käytetty toimintamalli sodan tai muun katastrofin keskellä elävien lasten auttamiseksi. Tiloissa tapahtuva toiminta tuo lasten elämään rutiineja ja mielekästä tekemistä ja tukee lasten selviämistä poikkeavissa olosuhteissa.

Pelastakaa Lapset käynnisti toiminnan syksyllä 2015 ja sitä toteutettiin useassa vastaanottokeskuksessa eri puolilla Suomea. Toiminta suunnattiin erityisesti alle kouluikäisille lapsille, joilla ei yleensä ole pääsyä varhaiskasvatuksen piiriin tai muuhun lasten kasvua ja kehitystä tukevaan toimintaan.

Yksin maahan tulleen lapsen sijaisvanhemmuus

Kotouttava perhehoito -toiminnassamme etsimme sijaisvanhempia ilman huoltajaa maahan tulleille lapsille ja nuorille.

Suomessa alle 16-vuotiaat turvapaikanhakijat on pääasiallisesti majoitettu ryhmäkoteihin ja oleskeluluvan saamisen jälkeen he ovat siirtyneet perheryhmäkoteihin. Näiden nuorten asuminen perhehoidossa on uutta toimintaamme Suomessa. Muualla Euroopassa perhehoidosta on hyviä kokemuksia: lapset kotoutuvat ja voivat paremmin kuin laitosmaisessa hoidossa. Perhehoito kotouttaa! – Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten perhehoidon kehittäminen Suomessa -hankkeessa kehittämme perhehoitoa näille lapsille.

Lapset eivät tunne olevansa turvassa omassa kotimaassaan ja hakevat Suomesta kansainvälistä suojelua. Suurin osa Suomeen tulleista lapsista on saapunut Afganistanista, Irakista, Syyriasta ja Somaliasta. Jokaisen lapsen tarina on erilainen, mutta yhteistä niille on se, että lapset saapuvat maista, jotka ovat poliittisesti epävakaita ja joiden turvallisuustilanne on heikko. Taustalla voi olla myös perheen hajoaminen, vanhempien kuolema tai koulutusmahdollisuuksien puute.

logo

”Jokainen sota on sota lapsia vastaan” – Eglantyne Jebb, Pelastakaa Lapset -liikkeen perustaja.

Maailmanlaajuinen Pelastakaa Lapset perustettiin 100 vuotta sitten auttamaan sodan seurauksista kärsiviä lapsia. Juhlavuonna käynnistetyn Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan tavoitteena on varmistaa, että kauhujen keskelle joutuneet lapset saisivat tarvitsemaansa suojelua, oikeutta ja apua. Allekirjoita vetoomus.