Joka kuudes lapsi elää konfliktialueella
Lapset kantavat sotien raskaimman taakan. Sen lisäksi, että lasten riski vammautua tai tulla tapetuksi on kasvanut, heitä uhkaa myös aiempaa enemmän seksuaalinen hyväksikäyttö sekä lapsisotilaaksi joutuminen.
Vuonna 2019 konfliktialueilla asui 426 miljoonaa lasta. Lapset kohtaavat vakavaa väkivaltaa enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005, jolloin lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten seuranta käynnistettiin.
Konfliktialueilla eläviä lapsia uhkaa joka päivä kuolema ja vammautuminen, lapsisotilaaksi värvääminen, sieppaukset ja seksuaalinen väkivalta. Lapsilta evätään sairaanhoito ja koulunkäynti sairaaloiden ja koulujen joutuessa hyökkäysten kohteiksi.
Monissa tapauksissa lapsilta evätään myös humanitaarisen avun saanti. Vuonna 2019 tällaisia tapauksia on ollut 4400 kappaletta – kuusi kertaa useammin kuin edellisenä vuonna.
Viimeisen 10 vuoden aikana on tapettu tai vammautettu konflikteissa yhteensä 93 236 lasta. Lapsia menehtyy myös väkivaltaisuuksien epäsuoriin vaikutuksiin, kuten nälkään ja aliravitsemukseen.
Lasten tilanne on vaikein Syyriassa, Somaliassa, Afganistanissa, Jemenissä, Nigeriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Irakissa, Etelä-Sudanissa ja Sudanissa.
Suojelua konflikteista kärsiville lapsille
Pelastakaa Lapset vaatii, että maailman valtiot sekä konfliktien osapuolet sitoutuvat edistämään ja noudattamaan kansainvälisiä normeja ja vaatimuksia. Tuntuviin lisätoimiin on myös ryhdyttävä, jotta saadaan rankaisemattomuus loppumaan ja rikoksista epäilyt tuotua oikeuden eteen. Konfliktien keskellä olevien lasten suojelua on vahvistettava ja heidän toipumiseen on panostettava aiempaa enemmän.
Järjestö esittää maailman hallituksille ja päättäjille 19 suositusta. Myös Suomen hallituksen pitää nostaa lasten suojelu konflikteissa vahvemmin ulkopolitiikan asialistalle.
Suomen hallituksen täytyy:
- toimia lasten suojelemiseksi konflikteissa.
- tuomita järjestelmällisesti lasten oikeuksien rikkomukset.
- tukea lasten oikeuksien rikkomuksiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen.
- painottaa humanitaarisessa avussa lasten suojelua ja koulutusta konflikteissa.
- edistää kansainvälisen Safe Schools -julistuksen ratifiointia ja toteuttamista.
- lisätä humanitaarisen avun määrää konfliktialueilla eläville lapsille – ja samalla palauttaa kehitysrahoitus kansainväliset sitoumukset täyttävälle kasvu-uralle.
- kiristää Suomen aseviennin kriteerejä niin, ettei sotaa käyviin maihin enää viedä sotamateriaaleja, kuten tapahtui Jemenin konfliktin kohdalla.
- Vakavat lapsen oikeuksien rikkomukset on katsottava erityiseksi kriteeriksi vientilupien myöntämistä vastaan.
- turvata turvapaikanhakija- ja pakolaislasten oikeusturva.
Lue lisää – Loppu sodalle lapsia vastaan -raportit
Stop the War on Children 2020 – Gender matters (2020)
Stop the War on Children 2019 – Protecting children in 21st century conflicts
Loppu sodalle lapsia vastaan -raportti 2019 Suomenkielinen tiivistelmä
Stop the War on Children 2018 – Time to end Violations Against Children in Armed Conflicts
”Jokainen sota on sota lapsia vastaan” – Eglantyne Jebb, Pelastakaa Lapset -liikkeen perustaja.
Maailmanlaajuinen Pelastakaa Lapset perustettiin 100 vuotta sitten auttamaan sodan seurauksista kärsiviä lapsia. Juhlavuonna käynnistetyn Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan tavoitteena on varmistaa, että kauhujen keskelle joutuneet lapset saisivat tarvitsemaansa suojelua, oikeutta ja apua. Allekirjoita vetoomus.