Esimerkkejä tutustumisen ja ymmärtämisen vaiheesta
Lasten ja perheiden tarpeisiin tutustuminen
Uuden tukimuodon kehittäminen
Kehittämishaasteenamme oli, että tukiperheitä ei riittänyt kaikille tukea tarvitseville perheille ja lapsille. Näin myös odotusaika ennen kyseisen avun saamista muodostui perheille kohtuuttomaksi. Mitä muuta tukea perheille voisi tarjota ja millaista sen tulisi olla lasten sekä perheiden näkökulmasta? Tutustuimme tukiperhettä hakevien lasten ja perheiden toiveisiin ja näkökulmiin asiakirjojen ja tilastojen perusteella sekä tapaamalla heitä.
Millaisia toiveita lapsilla ja vanhemmilla oli tukiperhettä hakiessaan? Miksi tukiperhettä haettiin? Mikä tukiperheessä käymisessä oli kivaa? Mistä epäonnistumiset tukiperhesuhteissa johtuivat? Mitä voisi tehdä toisin?
Lasten näkökulmasta nousi esiin tiettyjä asioita: kaverit tai niiden puute, tekeminen tai sen puute, lemmikkieläimet tai niiden puute, tukiperheen asuminen maalla. Vanhemmat toivat näiden lisäksi esiin tukiperheen kyvyt ja taidot huomioida sekä tukea erilaisia lapsia. Tilastot tukivat havaintoja: pisimpään kestivät tukiperhesuhteet, jossa toiveet ja tarpeet kohtasivat.
Lasten ajatuksiin tutustuminen
Lasten kokemus vertaistoiminnasta
Halusimme kysyä lapsilta, millaista on hyvä tuki vanhempien eron jälkeen. Kutsuimme 7–10-vuotiaita lapsia Kasper ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n järjestämälle päiväleirille. Lapsia yhdisti vanhempien ero ja kokemus vertaisryhmästä sen jälkeen. Kysyimme, mitkä asiat olivat jääneet mieleen vanhempien eron jälkeen saadusta tuesta ja mitä siitä kertoisi toiselle lapselle. Osa lapsista toteutti tehtävän piirtämällä, osa halusi rakentaa majaa ja samalla jakaa kokemuksia, joita aikuinen kirjoitti ylös. Lapset toivat myös esiin, että ryhmässä majan rakentaminen oli ollut erityisen kivaa. Annoimme tilan lasten erilaisille tavoille kertoa omista ajatuksistaan.