Kehittämishaaste
Minkä asian haluamme muuttaa?
Kaikki kehittäminen aloitetaan kysymällä ”miksi”. Miksi olemme lähdössä kehittämään nykyistä tai uutta palvelua? Kun kehitettävän palvelun pääasiallinen tai yksi käyttäjäryhmistä on lapsi tai palvelu vaikuttaa välillisesti lapsiin, kysymystä pitää pohtia lapsen näkökulmasta. Kehittämisen keskiössä tulee olla lasten tarpeet ja lasten mahdollisesti kokemat ongelmakohdat palvelussa.
Lasten näkökulmat sovitetaan yhteen organisaation arvojen ja tavoitteiden kanssa sekä palvelumuotoiluun osallistuvien aikuisten näkemysten kanssa. Se voi olla haastava tehtävä. Siksi on tärkeää aloittaa kehittäminen tutustumalla kaikkiin eri näkökulmiin. Lasten näkökulman ymmärtäminen edellyttää, että lasten toimintaan, ajatteluun ja toimintaympäristöön perehdytään avoimin mielin. Näin voidaan saavuttaa ymmärrys siitä, mitä pitää kehittää, ja vastata paremmin lasten tarpeisiin. Kehittäminen voi alkaa myös suoraan lasten aloitteesta. Joskus organisaation, aikuisten ja lasten näkökulmat voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Tällöin on erityisen merkityksellistä koota yhteen kaikki näkökulmat ja määrittää sellainen ongelma tai tarve, jonka kaikki kokevat omakseen.
Kehittämishaastetta määriteltäessä tulee konkretisoida, mitkä ovat ne lapsen oikeudet, joihin pitää erityisesti kiinnittää huomiota, ja miten valittujen oikeuksien tulisi toteutua tämän kyseisen palvelun kontekstissa. Näin luodaan laadulliset raamit, joiden rajoissa kehitystyön ratkaisujen tulee olla. Olennaiset lapsen oikeudet eivät välttämättä nouse esiin lasten puheesta, vaan on aikuisten vastuulla varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen.
Kun kehitettävä palvelu koskee lapsia, lapsen näkökulma tulee huomioida joka vaiheessa.
Kaikkien kehittämiseen osallistuvien tulisi osallistua jo kehittämishaasteen määrittelyyn. Kun kehittämishaaste määritetään aluksi hyvin ja siihen sitoudutaan kunnolla, työssä on selkeä fokus, joka auttaa tekemään päätöksiä kehittämistyön aikana. Määrittelyvaiheessa on tärkeää tutustua myös kaikkeen siihen, mitä aiheen ympärillä on jo tehty tai tehdään.
Kun kehitettävä palvelu koskee lapsia, lapsen näkökulma tulee huomioida joka vaiheessa. Tämän tavoitteen onnistumista myös mitataan. Jos palvelussa pyritään parantamaan esimerkiksi lasten kokemusta kuulluksi tulemisesta, yksi onnistumisen mittareista tulee olla se, miten lapset kokevat tulevansa kuulluksi. Lisäksi mitataan, miten kehittämisessä onnistutaan prosessiin osallistuvien aikuisten sekä organisaation tavoitteiden näkökulmasta. Jälkimmäistä voidaan mitata esimerkiksi kävijämäärän lisääntymisellä tai uuden kohderyhmän tavoittamisella.
