Myönteinen tunnistaminen ja lapsikeskeisyys

Lapsikeskeisen palvelumuotoilun taustalla vaikuttaa myönteisen tunnistamisen näkökulma. Myönteisessä tunnistamisessa keskitytään kohtaamaan lapset tässä ja nyt – aktiivisina, vaikuttavina ja kehittyvinä toimijoina arjen yhteisöissään. Huomio kiinnitetään tietoisesti lapsen monenlaisiin vahvuuksiin ja erilaisiin onnistumisiin. Näkökulmaa ohjataan yksilöllisten haasteiden tarkastelusta yhteisöllisen hyvinvoinnin ja toimijuuden tukemiseen. Myönteinen tunnistaminen vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että hän on tärkeä juuri sellaisena kuin on. Hän voi löytää paikkansa muiden joukossa, tulla ymmärretyksi itselleen tärkeissä asioissa ja vaikuttaa niihin mielekkäästi niin vertaisyhteisöissä kuin aikuisten kanssa.

Myönteisen tunnistamisen keskiössä on lapseen tutustuminen. Vain avoimen ja ennakkoluulottoman tutustumisen jälkeen aikuinen voi havaita ja tunnistaa lapselle tärkeitä asioita ja tukea siten, että lapsen oma näkökulma tulee huomioitua.

Lapsikeskeisessä palvelumuotoilussa lapsi nähdään tasavertaisena ja aktiivisena toimijana. Lapsikeskeisyydellä tarkoitetaan sitä, että lapsi ja lapsen näkökulma huomioidaan prosessin joka vaiheessa. Lapsen kokemus ja lapselta saatava tieto on yhtä arvokasta kuin aikuisen tai ammattilaisen tarjoama tieto. Aikuisella on vastuu siitä, että lapsi nähdään yksilönä ja että prosessissa pyritään ymmärtämään lapsen kokemuksia ja ajatuksia. Aikuinen tutustuu lapseen empatian avulla – hän astuu lapsen saappaisiin ja näkee maailman sellaisena, kuin lapsi sen näkee.

Palvelumuotoiluun osallistuminen on lapselle aina vapaaehtoista.