Tubesossu-kokeilu

Miksi?

Erinäisissä yhteyksissä on jo pitkään keskusteltu ns. somesossun tarpeesta. Esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton Verkossa-selvityksessä nousi esille, että lastensuojelusta puhutaan verkossa, mutta viranomaiset ja ammattilaiset eivät ole keskusteluissa mukana. Sosiaalityö ja lastensuojelu alkavat jo näkyä sosiaalisessa mediassa omilla kanavillaan, mutta omien kanavien ulkopuolella keskusteluihin ei ole vielä lähdetty mukaan. Halusimme tarttua tähän haasteeseen.

Lastensuojelusta puhutaan Facebookissa ja keskustelupalstoilla, mutta enimmäkseen aikuisten kesken. Työssämme kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret, joten valitsimme kanavan, jossa ajattelimme voivamme löytää nimenomaan lasten ja nuorten esittämiä kysymyksiä ja kommentteja lastensuojelusta. Lasten ja nuorten suosimissa kanavissa kuten WhatsAppissa tai SnapChatissa on mahdotonta etsiä lasten ja nuorten keskusteluja, joten päädyimme valitsemaan YouTuben.

YouTubesta löytyy erilaisia lastensuojelua ja sosiaalityötä käsitteleviä videoita. Aikuisten tekemiä videoita löytyy paljon, mutta ilahduttavan paljon on myös lasten ja nuorten itsensä tekemiä videoita. Näiden lasten ja nuorten tekemien videoiden kommentteihin tulee usein kysymyksiä muilta lapsilta ja nuorilta, erityisesti jos videon on tehnyt yhtään tunnetumpi tubettaja. Lisäksi tubettajat ovat kertoneet, että lapset ja nuoret lähettävät heille myös yksityisviestejä, joissa kysyvät asioita tai kertovat omasta tilanteestaan.

Tubesossu-kokeilumme tarkoituksena on tutkia, miten ammattilaiset voisivat olla mukana näissä keskusteluissa.

Miten?

Päätimme ryhtyä etsimään YouTubesta lasten ja nuorten lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä ja vastaamaan niihin ammattilaisen näkökulmasta. Ensiksi meidän tuli kuitenkin varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tarkistaa, kuka heille on vastannut. Perustimme Tubesossulle oman YouTube-kanavan ja teimme esittelyvideon. Avasimme myös palautekanavan Sarahah-palveluun, jotta meitä olisi tarvittaessa mahdollisuus lähestyä myös anonyymisti.

Kanavan perustamisen jälkeen ryhdyimme etsimään keskusteluja ja kysymyksiä. Meille selvisi hyvin nopeasti, että tämä ei ole tarkoituksenmukainen eikä hedelmällinen työskentelytapa. YouTube ei ole alusta, jossa juurikaan syntyy keskustelua, vaikka videoihin saattaakin tulla kysymyksiä ja kommentteja jopa satoja tai tuhansia. Kokeilun tämä vaihe loppui varsin lyhyeen ja lähdimme selvittämään muita tapoja.

Päätimme kuulla, mitä YouTube aktiivisesti käyttävät lapset ja nuoret ajattelevat ja ilmoittauduimme mukaan Tubecon-tapahtumaan. Tubecon on valtava tapahtuma, johon saapuu tuhansia lapsia ja nuoria tapaamaan tunnettuja tubettajia. Messukeskuksen iso halli oli täynnä lapsia ja nuoria, hälinää, discovaloja ja pitkiä jonoja tubettajien meet & greet -pisteille. Lisäksi paikalla oli erinäisiä yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita sekä viranomaisia esittelemässä toimintaansa tai palveluitaan. Olimme kaukana omalta mukavuusalueeltamme, mutta juuri siellä, mistä saisimme vastauksia kysymyksiimme. Haastattelimme kahden päivän aikana n. 70 lasta ja nuorta.

Mitä lapset ja nuoret kertoivat meille?

Kerroimme haastateltaville huomanneemme, että lasten ja perheiden ongelmia käsittelevät YouTube-videot saavat paljon kysymyksiä ja kommentteja. Kysyimme lapsilta ja nuorilta, mitä he ajattelisivat siitä, jos sosiaalialan ammattilaiset tulisivat mukaan vastaamaan näihin kysymyksiin. Kysyimme myös, miltä heistä tuntuisi, jos ammattilainen vastaisi juuri hänen videoonsa tai kommenttiinsa. Idea oli selvästi yllättävä, mutta kaikki suhtautuivat ajatukseen kuitenkin varovaisen positiivisesti.

Lasten ja nuorten mielestä olisi hyvä, jos ammattilaiset toisivat keskusteluihin mukaan faktoja.

He kuitenkin korostivat, että ammattilaisen profiilin tulee olla luotettava. He kertoivat, että ammattilaisen profiilissa tulisi olla tiedot siitä, kuka hän on ja mitä tahoa hän edustaa. Lapset ja nuoret haluavat pystyä tarkistamaan, onko ammattilainen varmasti se, joka hän sanoo olevansa. Onnittelut siis kaikille mediakasvattajille, olette tehneet hienoa työtä!

Kysyimme myös, mistä haastateltavat itse haluaisivat hakea apua, jos omassa perheessä tulisi avun tarve. Moni hakee apua mieluummin muualta kuin verkossa ja erityisesti opettajat ja oppilashuolto saivat paljon mainintoja. On kuitenkin se osa lapsista ja nuorista, joka toivoo apua ja tukea nimenomaan verkossa. Silloin on tärkeää, että ensimmäisen keskustelun voi käydä myös nimettömästi. Lapset ja nuoret arvostavat myös verkossa kahden kesken käytyjä keskusteluja.

Siitä oli kuitenkin vahva yksimielisyys, että tietoa tulisi olla tarjolla verkossa.

Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä tai mieluiten jopa tuotuna lasten ja nuorten nenän eteen eli palveluntarjoajien kannattaa panostaa hakukoneoptimointiin ja kohdennettuun markkinointiin. Tätä puolustaa myös havaintomme siitä, että monelle lapselle ja nuorelle oli uusi ajatus, että heidän perheessään voisi joskus olla avun tarvetta. Jos niin yllättävä tilanne tulisi lapselle tai nuorelle eteen, hän ei välttämättä ole kykenevä etsimään tietoa palvelujärjestelmän koukeroista. Palvelut ja niiden mahdollisuudet tulisi tehdä kaikille lapsille ja nuorille tutuiksi jo etukäteen. Verkossa se onnistuu helposti. Tubeconissa kun oltiin, niin nuoret suosittelivat, että mainoksia kannattaa laittaa YouTube-videoihin alkuun, koska siitä niitä on pakko katsoa ainakin muutama sekunti.

Mitä tästä eteenpäin?

Some sosiaalityön toimintaympäristönä kiehtoo meitä edelleen. Kevään 2019 aikana siirrämme huomiomme YouTubesta Instagramiin, TikTokiin ja Discordiin. Raporttia on luvassa kesäkuussa.