Tieto tarjolla olevasta avusta täytyy viedä lasten ulottuville myös poikkeusoloissa

Lapsilla on erilaisia avun tarpeita poikkeustilanteesta huolimatta, ja myös siitä johtuen. Perhetyön, oppilashuollon tai lastensuojelun tarve ei pääty, vaikka lapset ovat kotona.

Kun lapset eivät ole koulussa tai harrastustoiminnassa, perheen ulkopuoliset aikuiset eivät voi tunnistaa lasten tuen tarvetta tai hätää. Lapsi ei voi myöskään kävellä koulun terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin vastaanotolle. Hyvin harva lapsi tietää lastensuojelusta tai ainakaan etsiytyisi oman kunnan lastensuojelun nettisivuille. On myös kaukaa haettua, että lapsi lähtisi itsenäisesti tekemään itsestään lastensuojeluilmoitusta.

Täytyy siis varmistaa, että lapsille on tarjolla tietoa ja mahdollisuus pyytää apua, vaikka he ovat kotona.

Melkein kaikilla lapsilla on älypuhelin ja he viettävät aikaansa sosiaalisessa mediassa (eri ikäiset eri kanavissa). Some on poikkeustilanteessa puhelun lisäksi ainoa kanava, jolla voi suoraan tavoittaa lapset. Sosiaalihuollon asiakastyössä sosiaalista mediaa ei voi käyttää luottamuksellisista asioista keskustelemiseen. Sosiaalista mediaa voi kuitenkin käyttää tiedon jakamiseen ja avun tarjoamiseen.

Lapset tarvitsevat kipeästi tietoa ainakin näistä asioista:

• Mistä saa ruokaa, jos sitä ei ole kotona
• Mistä saa apua, jos kotona on väkivaltaa tai päihdeongelma
• Mikä on väkivaltaa ja mikä on päihdeongelma
• Miten apua voi hakea
• Mitä avun hakeminen tarkoittaa ja mitä sitten tapahtuu
• Miten pysyy turvassa, jos hakee apua ja kertoo mitä kotona tapahtuu

Tällaiseen tiedottamiseen sopivat some-kanavista esimerkiksi YouTube, Instagram ja Snapchat, sillä ne ovat suosittuja sovelluksia lasten keskuudessa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan soten lastensuojelu viestii Instagramissa nyt näin: www.instagram.com/p/B-ZoVZvDdPf/. Käyttämällä kohdennettua markkinointia voit tavoittaa helposti esimerkiksi oman alueesi tietyn ikäiset lapset. Alle 13-vuotiaille ei voi kohdentaa markkinointia, mutta sitä nuorempia voisi tavoittaa esimerkiksi jonkun suositun tubettajan välityksellä. Lisäksi voit mainostaa sosiaalisen median tiliäsi esimerkiksi Wilma-viestin kautta, jos toimit koulussa.

Miten lapset voivat pyytää apua?

On tärkeä miettiä, miten lapset voivat hakea apua. Yhteystietojen tulee olla selvästi näkyvillä, mutta lisäksi tulee miettiä, miten yhteydenottamisen kynnystä voi madaltaa.

Tärkeää on puhua lapsille tärkeistä asioista heille ymmärrettävällä tavalla. Älä kuitenkaan vähättele lasten ymmärryskykyä tai tiedon tarvetta. Aikuisen ei tarvitse heittäytyä lapselliseksi, vaan ole aidosti oma itsesi. Mitä enemmän tuot ja avaat omaa persoonaasi esiin sosiaalisen median viestinnässä, sitä lähestyttävämpi olet.

Yksityisviestin lähettäminen sosiaalisen median kautta on lapsille hyvin luontainen tapa asioida. Tietoturvan takia sosiaalinen media ei kuitenkaan sovellu luottamuksellista asioista keskusteluun. Onkin paikallaan miettiä, mihin lapset voi ohjata keskustelmaan turvallisesti. Soittaminen voi olla liikaa vaadittu, mutta voisiko organisaationne avata esimerkiksi chat-yhteyden? Esimerkiksi Ninchat-ohjelmisto mahdollistaa tietoturvallisen chat-yhteyden sosiaalihuollon asiakastyöhön. Chat-keskustelu mahdollistaa luottamuksen synnyttämisen ja avun tarpeen kartoittamisen. Siellä voidaan yhdessä lapsen kanssa keskustella lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Jos chat ei nyt ole mahdollista, mieti kuitenkin sellainen keskustelukanava, joka on lapselle mahdollinen ja mahdollisimman helposti lähestyttävä.

Rohkaisemme kaikkia ammattilaisia olemaan läsnä lapsille some-kanavissa. Me voimme tarvittaessa auttaa, joten ole yhteydessä!